Hammaslääkäri

Lauantai 16.02.2019

Juuri nyt

Tilaa syöte syöte Juuri nyt Juuri nyt
M-Brain News Now reports.
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 50 min sitten

Terveystalo ostanut Länsi-Vantaan Hammaslääkärit

15.2.2019 klo 02:00
Terveystalo Healthcare Oy on ostanut Länsi-Vantaan Hammaslääkärit Oy:n, jolla on 2 miljoonan euron liikevaihto. Henkilöstön määrä on 16. Myyjinä olivat Pekka ja Tanja Nissinen perheineen.

Pihlajalinna käynnistää osakepohjaisen kannustinohjelman

15.2.2019 klo 02:00
Pihlajalinna Oyj:n hallitus on hyväksynyt osakepohjaisen kannustinohjelman käynnistämisen yhtiön valituille avainhenkilöille. Ohjelma muodostaa kokonaisuudessaan viisivuotisen ohjelman, eikä sen nojalla saatuja osakepalkkioita saa luovuttaa ennen vuotta 2022. Avainhenkilön on sijoitettava Pihlajalinnan osakkeisiin osallistuakseen ohjelmaan. Osakepohjaiseen kannustinohjelmaan on oikeutettu osallistumaan enintään 25 avainhenkilöä. Maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on enintään noin 369 000 osaketta. Osakepalkkio-ohjelman kokonaisarvo on noin 3,8 milj. euroa.

Sote-valiokunta esittää vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamista

15.2.2019 klo 02:00
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä vakuutuslääkäreitä koskevasta kansalaisaloitteesta. Valiokunta esittää yksimielisesti vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamista.

Pihlajalinnan tulos vuonna 2018

15.2.2019 klo 02:00
Pihlajalinnan liikevaihto oli 487,8 milj. euroa vuonna 2018 (2017: 424,0 milj. euroa). Liikevoitto (EBIT) oli 12,8 milj. euroa (19,1). Liikevoittoprosentti oli 2,6 (4,5). Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 14,0 milj. euroa (20,0) eli 2,9 % liikevaihdosta (4,7 %). Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli 5,8 % (11,8 %). Omavaraisuusaste oli 37,6 % (41,8 %). Loka-joulukuussa liikevaihtoa kertyi 127,0 milj. euroa (10-12/2017: 107,9 milj. euroa). Liikevoitto (EBIT) oli 6,0 milj. euroa (4,6) eli 6,5 % liikevaihdosta (4,9 %). Oikaistu liikevoitto (EBIT) oli 6,5 milj. euroa (4,9) eli 5,1 % liikevaihdosta (4,6 %). Vuoden 2019 liikevaihdon odotetaan kasvavan vuodesta 2018. Oikaistun liikevoiton (EBIT) odotetaan paranevan selvästi vuodesta 2018.

Palkittuja

14.2.2019 klo 02:00
...ja Politiikasta-verkkojulkaisun tekijät. Palkinnot myöntää Suomen tiedetoimittajain liitto. Ilari Hetemäki PALKITTUJA Suomen Hammaslääkäriseura

Älyveitsi vähentää uusintaleikkauksia ja tehostaa potilaan paranemista

14.2.2019 klo 02:00
Tamperelaistutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jolla voidaan erottaa rintasyöpäleikkauksen aikana hyvän- ja pahanlaatuiset kudokset toisistaan. Rintakirurgisissa toimenpiteissä käytetään sähköveistä, joka leikkaa kudosta sähkövirralla. Rintasyöpäsolujen ja terveiden solujen koostumus on erilainen ja ne voidaan erottaa sähköveitsen käytön aikana syntyvistä palokaasuista. Aiheesta on kirjoitettu European Journal of Surgical Oncology -lehdessä. Artikkelissa esiteltävä differentiaali-ionimobiliteettispektometrialla (DMS) voidaan analysoida kaasuseoksia, kun se kytketään olemassa oleviin savuimureihin. Teknologia on nopea ja edullinen. Älyveitsen käyttö auttaa kirurgia poistamaan syöpäkudoksen tarkemmin, mikä vähentää uusintaleikkauksia ja tehostaa potilaan paranemista. Uusi menetelmä olisi helppo ottaa käyttöön, sillä sähköveistä ja savuimuria käytetään jo nyt rintakirurgiassa. Menetelmän tarkkuus luokitella kudosnäyte rintasyöväksi tai terveeksi rintakudokseksi on tutkimuksen mukaan 87 %.

HUSin ex-tj. Lindén: Sote-uudistus kiihdyttää Amerikan-mallin kehitystä Suomessa

14.2.2019 klo 02:00
HUSin ex-toimitusjohtaja, SDP:n eduskuntavaaliehdokas Aki Lindén on kommentoinut blogissaan amerikkalaisen terveydenhuollon yhtymäkohtia Suomeen ja sote-uudistukseen. Lastensairaalan johtaja Jari Petäjän mielestä Suomen sote-uudistuksessa ei ole huomioitu lainkaan kustannusten mekanismia. Lindén on Petäjän kanssa samaa mieltä. Lindénin mukaan laaja valinnanvapaus ja julkisten menojen säästäminen johtavat väistämättä siihen, että julkisin varoin korvattavien palveluiden sisältö jää hyvin niukaksi ja tuottajille maksettavat korvaukset olisivat pieniä. Nykytaso ei ainakaan kasvaisi. Tällä hetkellä kunnat antavat terveyskeskuslääkäreiden vastaanottotoimintaan keskimäärin 120-140 euroa per asukas vuodessa. Lindén olettaa, ettei perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaan pystytä osoittamaan 300 euroa per asukas, joka olisi kuitenkin se määrä, jolla Suomen väestön tarvitsema palvelu pystyttäisiin järjestämään tyydyttävästi. Yhdysvalloissa monet sairaalat tuottavat yhteiskunnan rahoittaman osuuden terveydenhuollosta, minkä vuoksi muu terveydenhuolto myydään väestölle, vakuutusyhtiöille ja työnantajille. Lindénin mielestä sote-uudistus kiihdyttäisi tätä myös Suomessa. Lisäksi Lindén varoittaa valinnanvapaudesta. Jos samalla pidetään kiinni säästövaatimuksista, yksityisten tuottamien palveluiden rinnalle tulee uusi sektori, niukasti rahoitetut sote-palvelut.

Pirkanmaan suun terveydenhuollon palvelusetelikokeiluun lisää asiakkaita

13.2.2019 klo 02:00
Pirkanmaan suun terveydenhuollon valinnanvapauskokeiluun otetaan mukaan uusia asiakkaita. Nyt jaettavat 500 asiakkaan lisäpaikat vapautuivat, kun Lempäälä lähti kokeilusta pois vuodenvaihteessa 2018/2019. Kokeiluun pääsee 116 henkilöä Nokialta, 71 Pirkkalan ja Vesilahden alueelta ja 313 Tampereen ja Oriveden alueelta. Valkeakosken kiintiössä on vapaana lähes 50 paikkaa, joten myös valkeakoskelaiset voivat osallistua kokeiluun. Asukkaan on oltava 18 vuotta ja asuinpaikkana jokin em. kunnista. Kokeilu on osa sosiaali- ja terveysministeriön valinnanvapaus- eli palvelusetelikokeilua.

STM julkaisi koti- ja omaishoidon uudistuksen uudet toimintamallit

13.2.2019 klo 02:00
Koti- ja omaishoidon uudistus on ollut yksi hallituksen kärkihankkeista vuosina 2016-2018. Uudistuksessa on luotu toimintamalleja ja ohjeita kotihoitoon sekä omaishoitoon. Mallit ja ohjeet on koottu nyt julkaisuiksi. Vaikka mallit ovat maakunnallisia, niitä voidaan soveltaa ja käyttää kaikkialla Suomessa. Etelä-Savossa on luotu omais- ja perhehoitajien palveluihin järjestelmä, joka voidaan monistaa kaikkialle Suomeen. Järjestelmän ytimenä on omais- ja perhehoidon keskus, jonka kautta omais- tai perhehoitaja saa tarvitsemansa neuvonnan ja palvelut. Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus on toimintamalli, jonka avulla voidaan varmistaa, että iäkkäät saavat tarpeitaan vastaavat palvelut. Mallia on kehitetty kolmessa alueellisessa hankkeessa Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa ja Varsinais-Suomessa. Kotihoidon laatua voidaan parantaa esim. järjestelemällä asiakastyötä uudelleen tai lisäämällä ennaltaehkäiseviä palveluja. Kotihoidon periaatteita ja järjestämistapaa on mallinnettu Keski-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa.

Siemens sai 18 miljoonan euron HUS-sopimuksen

13.2.2019 klo 02:00
HUS on solminut 18 miljoonan euron sopimuksen Siemensin kanssa uuden kuva-arkistojärjestelmän toimittamisesta. Kyseessä on potilastietojärjestelmä, jolla hallinnoidaan digitaalisia kuvantamistutkimuksia. Sillä hallitaan myös muuta potilaan hoitotarkoitukseen käytettävää kuvamateriaalia HUSin ja Kymenlaakson kuntayhtymän alueella. Sopimuskausi kestää neljä vuotta.

Vankien sairaalapalvelut halutaan keskittää yhdelle paikkakunnalle

13.2.2019 klo 02:00
Vankien terveydenhuollon kaikki sairaalapalvelut on kaavailtu keskitettävän tulevaisuudessa yhdelle paikkakunnalle Vankiterveydenhuollon yksikön johtokunnan tammikuussa 2019 pidetyn kokouksen linjauksen mukaan. Tällä hetkellä Hämeenlinnassa toimii 34-paikkainen vankisairaala, kun taas vankien psykiatrinen sairaalahoito on jaettu Turkuun ja Vantaalle. Vankiterveydenhuollon yksikön johtajan Antti-Jussi Ämmälän mukaan nykyinen vankisairaala on rakennusteknisesti käyttöikänsä päässä, eikä se myöskään tiloiltaan vastaa nykyajan tarpeita, joten kokonaan uusi sairaala on tarpeen. Nykyisen vankisairaalan tilat ovat Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa ja se vuokraa niitä Rikosseuraamuslaitokselle, jonka alivuokralainen Vankiterveydenhuolto puolestaan on.

Toimitusjohtaja: Apotin ongelmat eivät ole vaarantaneet potilasturvallisuutta

13.2.2019 klo 02:00
Mediuutiset uutisoi viikolla 6/2019 Valviran saaneen tammikuun 2019 alussa vaaratilanneilmoituksen Vantaan Peijaksen sairaalasta, jossa otettiin käyttöön Apotti-järjestelmä marraskuussa 2018. Valviran yli-insinöörin Antti Härkösen mukaan Peijaksesta ei ole ilmoitettu potilasvahingoista. Kyse on hänen mukaansa useammasta järjestelmään liittyvästä poikkeamasta. Apotin toimitusjohtajan Hannu Välimäen mukaan HUS on antanut aluehallintovirastolle lausuntonsa järjestelmän käyttöönotossa ilmenneissä ongelmista. Hän sanoo, ettei Apotissa ole ollut teknisiä vikoja tai toimintakatkoja, vaan ongelmat liittyvät järjestelmän hitauteen muun muassa potilaiden uloskirjauksissa ja lääkelistojen tietojen siirtämisessä. Välimäki uskoo tilanteen helpottuvan ajan myötä, kun lääkelistan tietojen siirtämiseen kehitetään ratkaisuja. Hänen mukaansa viat eivät ole vaarantaneet potilasturvallisuutta vaan ovat enemmänkin vain haitanneet tai hidastaneet työntekoa. Hoitohenkilökunta on antanut kielteistä palautetta myös Apotin käyttökoulutuksista. Välimäki myöntää koulutuksessa ilmenneet puutteet. Hänen mukaansa koulutuksessa on kenties käsitelty liikaa asioita, ja jatkossa on keskityttävä vain olennaisesti työhön liittyvien asioiden opettamiseen.

HUS : Neurokirurginen hoito auttaa kasvojen kolmoishermosärkyyn

13.2.2019 klo 02:00
HUS kertoo, että neurokirurginen hoito voi lievittää merkittävästi kasvojen alueen kolmoishermosärkyyn liittyviä kipuja, vaikka ei aina poistaisi niitä kokonaan. Neurokirurgian osastonylilääkäri Leena Kivipellon mukaan neurokirurginen konsultaatio on aiheellinen, jos kipukohtaukset jatkuvat häiritsevinä lääkehoidosta huolimatta. HUSin kyselytutkimukseen osallistui yhteensä 144 vuosina 2004-2014 HUSin neurokirurgian klinikalla hoidettua potilasta. Vastaajista lähes kaksi kolmasosaa sai pitkäkestoista kivunlievitystä. Jopa 90 % potilaista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Kivipellon mukaan ensisijainen neurokirurginen hoitomenetelmä on mikrovaskulaatinen dekompressioleikkaus (MVD). Potilaan kivut lievittyvät yleensä heti leikkauksen jälkeen. MVD:llä saavutetaan tutkimuksen perusteella pidempiaikainen kivunlievitys kuin termokoagulaatiolla.

Terveystalo julkaisi tekoälyn käyttöön eettiset periaatteet

12.2.2019 klo 02:00
Terveystalo on julkaissut ensimmäisenä terveyspalveluyrityksenä tekoälyn käyttöön eettiset periaatteet, joita se noudattaa. Terveystalon valtakunnallisessa potilastietojärjestelmässä on noin 3,9 milj. ihmisen tietoja. Kaikkia asiakasdataa käsitellään luottamuksellisesti ja vastuullisesti, eikä tietoja luovuteta kolmansille osapuolille ilman potilaan suostumusta tai lain määräystä. Terveystalon periaatteina on toimia asiakkaan ja yhteiskunnan eduksi, edistää lääketieteellistä hoitoa asiakasta kuunnellen, kunnioittaa ja varmistaa yksilön yksityisyys, ottaa vastuu kerätystä datasta ja sen käytöstä sekä arvioida ja kehittää toimintaa säännöllisesti.

Akava: Työterveyshuoltoon pätevöitymisen kustannukset pois opiskelijan vastuulta

12.2.2019 klo 02:00
Akava esittää yhdessä Suomen Fysioterapeuttien, Suomen Psykologiliiton ja Suomen Työterveyshoitajaliiton kanssa, että työterveyshuollon pätevöitymiskoulutuksen kustannusten maksurasitus siirretään opintojen suorittajalta yhteiskunnan vastuulle. Erillislainsäädäntö ja -rahoitus takaavat maksuttoman työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutuksen vain työterveyshuollon erikoislääkäreille. Muiden ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden on kustannettava opintokokonaisuus itse, jos työnantaja ei maksa sitä. Akava Worksin kyselyyn vastanneista työterveyshuollon ammattihenkilöistä ja asiantuntijoista noin kolmannes oli maksanut opintokokonaisuuden itse. Työterveyshuollon asiakkaiden määrä on kasvanut, ja samaan aikaan esim. työnterveyshoitajien ja työfysioterapeuttien ikärakenteessa tapahtuvan muutoksen myötä päteviä työntekijöitä ei ole helppo saada eläköityvien tilalle. Henkilöasiakkaiden määrä esim. työterveyshoitajaa kohden onkin noussut. Jotta työterveyshuollon laatu ja resurssit vastaisivat tarpeisiin, työkyvyn ja työterveyden ylläpitämiseen ja palauttamiseen erikoistunutta, koulutettua moniammatillista henkilöstöä tulee olla riittävästi. Kyselyn mukaan kuntasektorilla työskentelevät maksavat pätevöittämiskoulutuksensa useammin itse kuin yksityisellä sektorilla työskentelevät. Vastaajista vain 53 % oli saanut suorittaa koulutuksen työajalla. Kehitys on huolestuttavaa, sillä koulutus on tuloihin suhteutettuna kallis, ja heikossa taloustilanteessa moni jättää hakeutumatta siihen.

Sote-lausunto lykkääntyi, perustuslakivaliokunta jatkaa lausunnon laatimista

12.2.2019 klo 02:00
Sote- ja maakuntauudistuksen perustuslakilausunto on pahasti vielä kesken perustuslakivaliokunnassa. Keskustan kasanedustaja Markus Lohen mukaan lausunnon laatimiseen voi mennä seuraavakin viikko, jos asiassa epäonnistutaan pahasti. RKP:n puheenjohtaja Anna-Maija Henriksson uskoo, että vielä menee kauan lausunnon laatimiseen. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) totesi, että ratkaisusta kyllä ilmoitetaan. Asia on iso ja laaja.

Sote-alan osaajien koulutusmääriä kasvatetaan

12.2.2019 klo 02:00
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen käynnistää tiekartan valmistelun sosiaali- ja terveysalan osaajien koulutusmäärien lisäämiseksi. Koulutusmäärät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvaneet selvästi. Nousu on ollut tärkeää, sillä etenkin vanhuspalveluissa tarvitaan koko ajan lisää työvoimaa. Grahn-Laasosen mukaan jo vuonna 2019 lisätään 500 opiskelijavuotta toisen asteen lähihoitajakoulutukseen, erityispainotuksena vanhuspalvelut. Lisäys voidaan oppilaitoksissa käyttää sekä kokonaan uusien lähihoitajaopiskelijoiden ottamiseen että tarvittaessa jo valmistuneiden lähihoitajien muunto- ja täydennyskoulutukseen. Ammattikorkeakouluille lisätään 5 milj. euroa sairaanhoitajien koulutusmäärien nostamiseksi. Tiekartan avulla laaditaan Grahn-Laasosen mukaan toimenpiteet koulutusmäärien kasvattamiseksi edelleen. Lisäksi laaditaan toimenpiteet myös korkeasti koulutettujen sote-alan osaajien koulutusmäärän kasvattamiselle.

Hammashoidon palveluseteli on Helsingissä tuhansille aivan liian vaikea

11.2.2019 klo 02:00
Helsinki purkaa hammashoidon pitkiä potilasjonoja ohjaamalla asiakkaita yksityisille hammaslääkäreille. Suun terveydenhuoltoon on jaettu asiakkaille kymmeniä tuhansia palveluseteleitä, mutta niistä yli puolet on jäänyt käyttämättä. Osa maksaa julkista kalliimman hammashoidon itse, osa odottaa kaupungilta vapautuvaa hoitoaikaa ja osa jättää hampaansa hoitamatta. Virkamiesten näkemys on, että ajanvaraussivusto on potilaille liian vaikea. Setelin kanssa saa neljä sivua pitkän ohjeen, joka neuvoo nettiin palveluvertailuun. Parasta palvelua -sivustolla näkee hinnan, osoitteen ja arvosanan niille lääkäreille, joille seteli käy. Kun lääkäri on valittu, varataan häneltä aika eri järjestelmässä. Ostopalvelupäällikkö Matleena Mikkonen Helsingin kaupungilta toteaa, että esimerkiksi suun terveydenhuollon seteleissä on kova tarve käyttäjäystävällisemmälle järjestelmälle. Nykyinen järjestelmä on käytössä enää vuoden 2019, sillä sen rakentaneet Digia ja Kuntien Tiera ovat irtisanomassa sopimuksen. Helsinki ja yli 20 muuta kuntaa suunnittelevat yhteistä hankintaa.

Päijät-Häme aloittaa uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän kilpailutuksen

11.2.2019 klo 02:00
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä käynnistää uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän kilpailutuksen. Tavoitteena on päästä mukaan monen sairaanhoitopiirin ja kuntayhtymän yhteiseen Una-hankkeeseen, jossa kilpailutetaan ja hankitaan terveydenhuollon potilastietojärjestelmän lisäksi sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän, asiakkuudenhallinnan sekä toiminnanohjauksen osiot. Una-kilpailutuksen pitäisi alkaa toukokuussa 2019 ja järjestelmä olisi käytössä vuonna 2022-2023. Hankintaan osallistuu alustavasti 11 maakuntaa. Kilpailutuksen taustalla on Korkeimman hallinto-oikeuden päätös, joka ei muuttanut markkinaoikeuden ratkaisua koskien kuntayhtymän ja Tieto Oyj:n potilastietojärjestelmän käyttöoikeuksien laajentamista.

SeAMK luo demonstraatioympäristön hyvinvointialan uudelle teknologialle

11.2.2019 klo 02:00
Seinäjoen ammattikorkeakoulu on aloittanut tammikuussa 2019 hankkeen, jonka tavoitteena on tehdä tekoälyn, mobiilin terveysteknologian ja robotiikan sovelluksia tunnetuksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialan yrityksille ja luoda valmiuksia uuden teknologian käyttöönottoon. Kaksi ja puoli vuotta kestävä hanke rahoitetaan Etelä-Pohjanmaan liiton myöntämällä Euroopan aluekehitysrahaston 400 000 euron rahoituksella. Hankkeessa SeAMKin sosiaali- ja terveysalan yksikköön luodaan kokonaisuus tekoälyn, mobiilin terveysteknologian ja robotiikan sovelluksista, joita yhdistelemällä rakennetaan toiminnallinen ympäristö demonstroimaan tulevaisuuden älykästä kotona asumista. Neutraalissa demonstraatioympäristössä hyvinvointialan pk-yritykset voivat koekäyttää uusinta teknologiaa ja arvioida sen hyödyllisyyttä omalle liiketoiminnalle.

Sivut