Hammaslääkäri

Sunnuntai 19.05.2019

Lääke & tiede

Joko lihavuuteen löytyi lääke?

Maailmanlaajuinen lihavuus-epidemia tarjoaa lääketeollisuudelle miljardien dollarien bisneksen. Olisihan se niin yksittäisen henkilön kuin lääkkeen valmistajan ja myyjän kannalta helppoa, jos obesiteetti hoituisi pillereillä.

Lihavuuden hoitoon ja estoon tarkoitettujen preparaattien kehittämiseen on innokkaasti tartuttu jo vuosikymmenten ajan, mutta tulokset ovat olleet hyvin vaatimattomia.

Vanha kunnon nyrkkisääntö, miksi ihminen lihoo on, että hän syö enemmän kuin kuluttaa. Tämä viisaus ei ole miksikään muuttunut.

Antikoagulaatiolääkitys ja hoitotoimenpiteet suussa

Vanhastaan tuttu varfariini korvautuu yhä useammalla potilaalla suorilla antikoagulanteilla, joita ovat suun kautta otettavat apiksabaani (Eliquis®), edoksabaani (Lixiana®), rivaroksabaani (Xarelto®) sekä dabigatraani (Pradaxa®). Monet potilaat käyttävät myös ihon alle ruiskutettavia pienimolekyylisiä hepariineja, esimerkiksi laskimotromboosin estossa: daltepariini (Fragmin®), enoksapariini (Klexane®), tintsapariini (Innohep®) ja fondaparinuuksi (Arixtra®).

Reumakuume

Tämän kunnioitusta herättävän ja pelätyn sairauden voisi kuvitella kuuluvan historian hämärään, aikaan ennen penisilliiniä. Totta onkin, että globaalit tilastot osoittavat tautitapausten vähentyneen viimeisellä tarkastelujaksolla 1990–2015, mutta kokonaissairastuvuus pysyttelee kuitenkin tasolla 20–100/100 000 henkeä (Watkins ym. N Engl J Med 2017; 377: 713).

Uusi uljas ihminen?

Loppuvuodesta 2018 ensin tiedeyhteisö ja sitten media hämmästelivät kiinalaisen tutkijaryhmän raporttia, jonka mukaan kaksi geneettisesti manipuloitua tyttölasta oli syntynyt maailmaan (Lancet editorial 2018; 392: 2412). Käyttämällä ns. geenisaksitekniikkaa (CRISPR-Cas9) alkioiden ominaisuuksiin oli puututtu.

Aspiriini ja diabetes

Maailma on tunnetusti suuren diabetesepidemian kynsissä johtuen ennen muuta väestön lihomisesta. Diabetekseen liittyy suurentunut sydän-verisuonitautien riski ja siten myös äkkikuoleman vaara. Aspiriini eli asetosalisyyli anti-tromboottisena aineena pienentää tätä vaaraa mutta toisaalta lisää vuotokomplikaatioita.

Näillä kaikilla on merkitystä myös suun terveydenhuollossa, jossa entistä useammin kohtaamme diabetespotilaita ja joudumme pohtimaan heidän lääkityksensä merkitystä turvallisen hammashoidon toteuttamisen kannalta.

Paikallisesti applikoitu statiini saattaa lieventää parodontiittia

Vuonna 2018 ilmestyi kolme systemaattista katsausta ja meta-analyysia tutkimuksista, joissa on selvitetty kolesterolilääke statiinin käyttökelpoisuutta parodontiitin tukihoitona (Muniz ym. Clin Oral Investig 2018; 22: 671, Bertil ym. J Periodontal Res 2018; 53: 267, Meza-Mauricio ym. Clin Oral Investig 2018; 22: 2413).

Triklosaani saattaa aiheuttaa tulehdusta

Triklosaani on antimikrobinen kemikaali, jota käytetään yli 2 000 kuluttajatuotteessa, mukaan lukien saippuat ja hammastahnat. Se on kemikaali, jota on käytännössä mahdotonta välttää. Mutta nyt Yang ym. julkaisivat ensimmäisinä havainnon, jonka mukaan tämä aine saattaakin aiheuttaa tulehdusta (Yang et al. Science Translational Med 2018: DOI:10.1126/scitranslmed.aan4116).

Kyseessä oli hiirimalli, mutta Science-lehti piti tuloksia niin merkittävinä, että katsoi niiden jo edellyttävän lisää tutkimuksia ihmisillä sekä uutta harkintaa triklosaanin käytön virallisessa sääntelyssä.

Kertakäyttömuovien kulutus kuriin

Mediassa on jo kauan hehkutettu, kuinka maapallo tukehtuu muoviin. Kuvat valtamerien valtavista muovikertymistä ovat hätkähdyttävää katseltavaa. Pahinta on, että joka vuosi muovijätettä kertyy meriin miljoonia tonneja lisää.

NIPAH-virusinfektio

Aina putkahtaa uusia virusepidemioita. Paramyksoviruksiin kuuluva NIPAH-virus aiheutti ensin epidemioita vain Malesiassa ja Singaporessa. Se sai nimensäkin malesialaisen Sungai Nipah -kylän mukaan.

Siellä sikafarmarit sairastuivat enkefaliittiin saatuaan tartunnan sioilta vuonna 1998. Tuolloin tautiin sairastui 300 henkilöä, joista 100 kuoli. Yli miljoona sikaa tapettiin taudin kukistamiseksi, mikä aiheutti suuria taloudellisia vaikeuksia koko maassa.

Dementia ja hampaat – uusinta uutta

Muistisairaudet yleistyvät globaalisti väestön vanhetessa. Suomessa on THL:n tilastojen mukaan tällä hetkellä noin 190 000 muistisairauksista kärsivää potilasta, ja uusia diagnooseja tehdään vuosittain noin 14 500. Jopa työikäisiä sairastuu tähän tautiryhmään arviolta 7 000 henkilöä vuodessa (ks. thl.fi).

Sivut

Tilaa syöte RSS - Lääke & tiede