Hammaslääkäri

Keskiviikko 20.03.2019

Aikansa tv-ilmiö ahmii nyt tiedon sijaan kulttuurielämyksiä

Mikkeliläinen Erik Toivanen nousi julkisuuteen voitettuaan 1990-luvulla Suomen tietoviisas -kilpailun kerta toisensa jälkeen.

erik_toivanen_yle_arkisto.jpg

Erik Toivanen. (Kuva: Antero Tenhunen / Yle)
1990-luvulla Erik Toivanen reissasi Mikkelin ja Tampereen väliä ahkerasti Suomen tietoviisas -ohjelman nauhoituksissa. Hänen voittoputkensa katkesi kysymykseen: Mitkä kolme kreivikuntaa Ranska menetti Cateau-Cambrésis'n rauhassa 1559? Toivanen muisti niistä kaksi. Kuva keväältä 1992. (Kuva: Antero Tenhunen / Yle)

Haastattelun aluksi täytyy tehdä testi.

Erik Toivanen, kuka keksi hammasharjan ja millä vuosikymmenellä?

– Jaa-a, enpä osaa vastata tuohon, yksityisen klinikkansa odotustilan sohvalla istuva Toivanen, 70, vastaa nopeasti.

Vastaus paljastaa jotain Toivasen elämäntilanteesta. Viime vuosina hän ei ole keskittynyt painamaan nippelitietoa päähänsä aktiivisesti. Eikä päivittäisessä työssä tarvitse muistella hammasharjojen historiaa.

Toivasen nimi nousee kuitenkin edelleen helposti esiin, jos muistellaan tv-visailujen historiaa.

Mikkeliläinen hammaslääkäri kilpaili Ylen TV2-kanavalla esitetyssä Suomen tietoviisas -ohjelmassa vuosina 1990–1998 ja voitti kisan seitsemän kertaa peräkkäin. Tietokilpailuohjelmassa kisailtiin kaikenlaisella yleistiedolla, ja Erik Toivaselta tuntui löytyvän oikea vastaus mitä yksityiskohtaisimpiin kysymyksiin.

1990-luvun alussa Suomen televisiossa näkyi vain kaksi valtakunnallista kanavaa, joten tv-ohjelmien esiintyjistä tuli isoja julkkiksia. Niin myös Toivasesta: hän oli vuosikausia maamme tunnetuin tv-kilpailija. Mies, joka tiesi kaiken. Voittamaton tietoviisas.

Vielä tänäkin päivänä Toivasta pysäytellään kadulla.

– Olen tottunut siihen, että joku saattaa tulla juttelemaan tietokilpailuasioista, jos tunnistaa minut. Potilaani eivät visoja muistele, sillä suurin osa heistä tuntee minut pitkältä ajalta, Toivanen toteaa.

Hammaslääkäristä tietäjäksi

Toivasen innostus tiedon keräilyyn näkyi jo nuorena. 

Kansakoulussa suosikkiaineita olivat historia ja maantiede. Hän luki paljon ja mielellään, mutta ei silti istunut aina nenä kiinni kirjassa.

– Kaikki vapaa-aika kului ulkona urheiluhommissa. Sen aikainen koulu tarjosi hyvän tietopohjan. Asiat tallentuivat paremmin muistiin, kun ne piti painaa mieleen työn ja tuskan kanssa.

Tietokilpailuista Toivanen kiinnostui kouluaikaisen rehtorinsa ansiosta. Lauri Karttunen oli Toivasen mukaan laajasti sivistynyt ja auktoriteettia omaava mies, joka osasi istuttaa faktat oppilaiden päähän. Rehtori kävi myös voittamassa pääpalkinnon 1950-luvun suositussa radion tietokilpailussa Ota tai jätä.

– Se oli varmaan yksi tekijä, jonka takia kiinnostuin tietokilpailuista.

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Toivanen muutti pienestä Liperin kunnasta Pohjois-Karjalasta Helsinkiin opiskelemaan hammaslääketiedettä.

– Niin kauan kuin muistan, mietin, että joku lääkäri minusta tulee. Se oli arvostettu ammatti. Ehkä ajattelin, että sillä tavalla olisi hyvä hankkia elantoa.

Toivanen nautti opiskeluista. Suurin osa ajasta oli harjoitustyötä Helsingin Fabianinkadun vanhalla klinikalla, jonne ihmiset hakeutuivat hammashoitoon.

– Kahden vuoden kliinisessä opiskelutyössä sai hyvän valmiuden tehdä lääkärin työtä.

Pääkaupunkiseudulla oli myös helppo harrastaa tietovisoja. Opiskeluaikoina Toivanen kartutti kirjatietämystään järjestelmällisesti ja osallistui muun muassa radion Ota tai jätä -kilpailuun, jossa hän voitti kaksi kertaa päävoiton. 

– Jonkinlainen kilpailuvietti, joka minulla oli myös urheilupuolella, veti visailuihin.

Vähillä yöunilla

Vuonna 1972 Toivanen palasi vanhalle kotiseudulleen Etelä-Savoon ja perusti Mikkeliin yksityisen hammaslääkärin vastaanoton. Tuula-vaimo ryhtyi Toivasen avustajaksi.

– Kun laitoimme uudesta klinikasta ilmoituksen lehteen, heti seuraavana päivänä tuli 200 soittoa. Töitä oli niin paljon kuin jaksoi tehdä.

Hammaslääkäri ahkeroi myös tietokisapuolella. 1970-luvulla Toivanen pokkasi pari päävoittoa Tupla tai kuitti -tv-visailusta. 1980–1990-luvuilla hän teki Yleisradiolle Viisasten kerho -ohjelmaa, jossa studioon kokoontunut ryhmä “viisaita” vastasi kuuntelijoiden kysymyksiin.

– Yhteen aikaan minulla oli jatkuvasti 50 kirjaa lainassa Mikkelin kirjastosta ja valvoin jatkuvasti kahteen tai kolmeen yöllä niitä lukien. Olen aina pystynyt selviytymään vähillä yöunilla. Myös rankka liikunta selvitti aivoja.

Toivanen arvioi, että kisamenestykseen vaikuttivat myös hyvät hermot.

– Jotkut menevät tv-lähetyksissä kipsiin ja toiset pystyvät suoriutumaan normaalia paremmin. Todennäköisesti minulla on tuo jälkimmäinen.

Ohjelmien nauhoitukset aiheuttivat jonkin verran järjestelyjä vastaanottotyöhön. Toivanen ei silti ole koskaan pohtinut alan vaihtoa.

– Tietokilpailuilla ei olisi voinut elättää perhettä. Rahapalkintoja tuli, mutta ne olivat vaatimattomia.

Nykyisistä tv-visailuista Toivanen on katsonut ainoastaan Haluatko miljonääriksi -ohjelmaa. Hän osallistui kerran ohjelman karsintavaiheeseen, mutta karsiutui pois.

– Luulen, että minut pelattiin tarkoituksella ohjelmasta pois.

Enää Erik Toivanen ei tv-visoihin lähtisi.

– Vielä 1990-luvulla elettiin yhtenäiskulttuurin aikaa. Nyt tietoa tulee lisää kaikilta aloilta ja tärkeänä pidetyt asiat ovat muuttuneet. Visailuissa kysytään pitkälti viihdemaailman asioita, ja niitä on niin paljon, ettei kukaan voi hallita niitä.

Motoriikka kunnossa

70-vuotiaan Erik Toivasen työura jatkuu edelleen. Hän on hoitanut potilaitaan samassa paikassa, pienessä kerrostalokaksiossa Mikkelin keskustassa, jo 45 vuotta.

– Voisin jäädä eläkkeelle, mutta en raski jättää vanhoja potilaitani tuuliajolle. Onneksi oma näkö pelaa hyvin ja motoriikka on kunnossa, Toivanen toteaa myhäillen.

Vapaa-ajallaan Toivanen nauttii kulttuurista – vähän samaan tapaan ahmien kuin kirjoja aikanaan. Hän laskeskelee tehneensä vaimonsa kanssa viime vuonna 40 reissua erilaisten ensi-iltojen ja esitysten perässä eri puolille Suomea. Tänä vuonna pariskunta on ehtinyt jo käydä niin Savonlinnan Oopperajuhlilla, Kansallisoopperassa, Kansallisteatterissa kuin Helsingin Kaupunginteatterissakin. Lisää matkoja on luvassa.
Jos aikaa riittää, hänet löytää Lapista lintuja bongaamasta.

– Juhannuksen tienoilla olimme Utsjoella, jossa tuli rampattua tunturia reilut toistasataa kilometriä. Kun tarpeeksi pitkän lenkin tekee, niin kuulee ja näkee paljon uusia lintuja.

Yksi asia on vielä selvittämättä: mikä on oikea vastaus alussa esitettyyn kysymykseen?

Sen voi saada nopeasti selville googlaamalla – mutta sillä tavalla ei kenties voi tulla yhtä viisaaksi kuin Erik Toivanen.

Erik Toivanen

  • syntymäaika ja -paikka: 18.4.1947, Pieksämäki
  • koulutus: Hammaslääketieteen lisensiaatti (HLL), Helsingin yliopisto 1972, YO Liperin lukio 1966
  • työ: Yksityinen hammaslääkäri koko työuransa ajan
  • perhe: Vaimo Tuula, kaksi aikuista poikaa, kaksi lastenlasta



  1. Paras työväline: Juurikanavaneula.
  2. Paras potilas: Suurten ikäluokkien ihmiset. He ovat kiitollisia potilaita.
  3. Paras tiedonlähde: Että lukee ja opiskelee tietystä aihepiiristä kokonaisuuden perusteista lähtien. Aiemmin se onnistui kirjojen avulla.
  4. Paras kysymys: “Haluatko lähteä kilpailemaan pareja vastaan?” Tämä oli mieleenpainuvin kysymys, joka ratkaisi osaltani Suomen tietoviisas -kilpailun.
  5. Paras paikka: Lappi, erityisesti Kilpisjärvi, Utsjoki ja Pallastunturin tienoot.