Hammaslääkäri

Perjantai 14.12.2018

Tutkimusapurahasta lisäpotkua nuoren tutkijan työhön

Hammaslääkärijärjestöjen tutkimusapuraha on tukenut monia suomalaisia hammaslääketieteen huippututkijoita ja luotto-opettajia heidän uransa alkuvaiheissa. Järjestöt yhteistyökumppaneineen jakoivat tänäkin vuonna tukea lähes 40 tutkijalle, jotta tutkimus ja opetus jatkuisivat laadukkaina myös tulevina vuosikymmeninä.

ukkonen_herrala_5613.jpg

Tutkimusapurahan saaneet Helena Ukkonen (vas.) ja Maria Herrala ovat molemmat valmistuneet hammaslääkäreiksi Oulusta toissa vuonna. (Kuva: Ismo Henttonen)

Hammaslääkärijärjestöjen tämänvuotiset tutkimusapurahat julkistettiin Apollonia Symposiumissa 16.3.2018. Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Suomen Hammaslääketieteen Säätiö, Hammaslääkärijärjestöjen yhteisrahasto ja yhteistyökumppanit jakoivat yhteensä yli 200 000 euroa tutkimusapurahoja hammaslääketieteelliseen tutkimukseen. Kaikkiaan apurahan sai 39 tutkijaa.

Apurahajaossa tuettiin erityisesti tutkijanuransa alussa olevia tutkijoita sekä hammaslääketieteen opiskelijoita, joilla ei vielä ole meriittejä ja joiden on siksi vaikeaa saada apurahoja muualta. Tällä pyritään turvaamaan se, että Suomessa tehdään tulevaisuudessakin korkeatasoista hammaslääketiedettä ja että alalla riittää opettajia ja kouluttajia. Osuutensa apurahapotista saivat kuitenkin myös kokeneet tutkijat, joilla on päävastuu tutkimusprojektien etenemisestä ja nuorten tutkijoiden ohjaamisesta.

Suusyöpä on kiinnostanut aina

Isoin jaettu apuraha oli 21 500 euron suuruinen Nuoren tutkijan apuraha. Niitä myönnettiin tänä vuonna kaksi. Toisen sai Oulun yliopistossa työskentelevä HLL, tohtorikoulutettava Helena Ukkonen, joka tutkii musiinien merkitystä ja toimintaa suun limakalvossa, johon on annettu sädehoitoa. Vuonna 2016 Oulun yliopistosta hammaslääkäriksi valmistunut Ukkonen on apurahasta erittäin kiitollinen.

– Nyt voin keskittyä väitöskirjani viimeistelyyn. Apuraha on minulle myös iso henkinen tuki: on hienoa tietää, että joku muukin uskoo projektiini.

Tällä hetkellä nuori tutkija jakaa aikansa kliinisen työn, tutkimuksen ja opetustyön kesken.

– Tämä yhdistelmä tuntuu aivan luontevalta. Kliinistä työtä olen tehnyt alkuvuodesta muutamana päivänä viikossa Oulun YTHS:llä.

Suusyövän tutkimus on kiinnostanut Ukkosta ”aina”. Nykyinen tutkimusaihe imaisi hänet mukanaan syventäviä opintoja tehdessä.

– Siitä saan kiittää syventävien opintojeni ohjaajia Tuula Saloa ja Arja Kullaata, joiden innostus on tarttuvaa.

Ukkonen työskentelee monialaisessa suusyövän tutkimusryhmässä, johon kuuluu tutkijoita Oulun yliopiston lisäksi myös Itä-Suomen yliopistosta ja Alankomaiden Amsterdamissa sijaitsevasta VU University Medical Centeristä.

– Tutkimustyön imu on kova, ja pysyn todennäköisesti musiinitutkimuksen parissa jatkossakin – joko Suomessa tai ulkomailla. Väitöksen jälkeen toiveissa olisi post doc -vaihe esimerkiksi Alankomaissa.

Metabolomiikasta apua Sjögrenin syndrooman diagnostiikkaan

Toinen Nuoren tutkijan apuraha meni melkeinpä samaan tutkimusryhmään kuin ensimmäinenkin. Sen saaja on kuopiolainen HLL Maria Herrala, joka tutkii Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa syljen metabolomiikkaa Sjögrenin syndroomaa sairastavilla potilailla. Myös Sjögrenin syndrooman sylkimanifestaatioita kartoittavan tutkimuslinjan avainhenkilöihin kuuluvat professorit Tuula Salo ja Arja Kullaa.

– Olen todella otettu tästä apurahasta, sillä nyt voin keskittyä täysillä tutkimukseen, kiittää Herrala.

– Toivon, että saan väitöskirjani valmiiksi ensi vuonna.

Toistaiseksi hän on rahoittanut tutkimustyönsä suurelta osin puolipäiväisellä kliinisellä työllä sekä mm. apuopettajana yliopistolla ja KYS:in opetusklinikalla.

Herralan kiinnostus Sjögrenin syndroomaan juontaa omasta elämästä, sillä hänen perhetuttunsa sairastaa tautia.

– Olen nähnyt, miten vaikeaa Sjögrenin kanssa eläminen ja oikean diagnoosin saaminen voi olla. Siksi toivon, että jonakin päivänä alkavan syndrooman diagnostiikkaan olisi parempiakin tapoja kuin se, että reumatologi tekee diagnoosin poissulkutekniikalla.

Syljen aineenvaihduntatuotteita tutkimalla toivottavasti löytyy merkkiaineita, joiden avulla puhkeava tauti voitaisiin tunnistaa jo paljon nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.

Tutkimussarkaa siis riittää. Vuonna 2016 hammaslääkäriksi valmistunut Herrala ei kuitenkaan halua jättää myöskään kliinistä työtä, jota hän tekee Kuopion kaupungilla.

– Olen nuori hammaslääkäri, ja haluan kehittyä sekä kliinikkona että tutkijana. Näen tutkimuksen ja kliinisen työn saman kolikon kahtena eri puolena: kun kehityn toisessa, ymmärrän toistakin paremmin.

Tukea yhteistyöyrityksiltä ja jaostoilta

Suurimman kokeneelle tutkijalle suunnatun apurahan, 10 000 euroa, sai tänä vuonna dosentti, EHL Riitta Pahkala apneakiskohoidon vaikuttavuutta selvittävään tutkimukseensa.

Yhteistyökumppaneiden nimikkoapurahoja jaettiin kolme. 5 000 euron suuruisen Planmeca Group -nimikkoapurahan sai Jaakko Paunonen tutkimukseensa Ortodonttis-kirurginen hoito: kesto, pysyvyys, purennan toiminta sekä suunterveyteen liittyvä elämän laatu pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. 6 000 euron Colgate-nimikkoapuraha myönnettiin Anne Laajalalle tutkimukseen, joka selvittää karioitumiseen liittyviä tekijöitä aikuisväestössä. 4 000 euron suuruisen Suunterveyden edistämisen nimikkoapurahan sai Jian Qingru tutkimukseensa Probiotics and Oral Health – Oral Biofilms Interactions.

Myös kolme Apollonian jaostoa – parodontologian jaosto, ortodontian jaosto ja lasten hammashoidon jaosto – jakoivat tänä vuonna omat apurahansa.

Lista kaikista tämänvuotisista apurahansaajista löytyy Apollonian verkkosivuilta.