Hammaslääkäri

Maanantai 19.08.2019

AIDS jyllää edelleen

11.12.2017
Jukka H. Meurman

Aikamme huomattavin epidemia, HI-viruksen aiheuttama AIDS jyllää edelleen. Yli 75 miljoonaa infektoitunutta, yli 40 miljoonaa kuollutta ja noin 38 miljoonaa henkilöä, jotka elävät kyseisen viruksen kanssa saaden siihen elinikäistä lääkitystä. Tiedot ovat Maailman terveysjärjestön tilastosta kuluvalta vuodelta 2017 (www.who.int/hiv/data).

AIDS on kuitenkin myös esimerkki aikamme lääketieteen voittokulusta. Ylikansalliset järjestöt ja toimet ovat mahdollistaneet taudin hoidon ja lääkejakelun kaikkialle, joskin paljon tehtävää vielä on, ennen kuin epidemia kukistuu – jos koskaan kokonaan kukistuu.

Moni kysymys on edelleen auki. Mitä 40 vuoden taistelu AIDSia vastaan on opettanut? Miten poliittiset olot erityisesti pahiten infektoituneilla alueilla vaikuttavat taudin ehkäisyyn ja hoitoon? Miten estää suurimmassa vaarassa olevien ihmisryhmien sairastuminen? Näitä ovat teollistuneissa maissa ns. marginaaliryhmät kuten iv-huumeiden käyttäjät, puhumattakaan Afrikan mantereesta.

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekisterin mukaan vuodesta 1980 alkaen on ilmoitettu 3 837 HIV-tapausta, joista 1 478 tartuntaa on saatu ulkomailta,

2 773 tartuntaa on tapahtunut seksin myötä ja näistä suurin osa edelleen mies/mies-suhteissa. Tapauksista ylisummaan 2 178 on miehiä ja 1 059 naisia. AIDS on kehittynyt yhteensä 693 potilaalle. Suomalaista AIDS-potilaista 488 on kuollut tautiin (www.thl.fi > Hiv- ja aidstilastot).

Taudin ensioireet ovat epämääräisiä, flunssan kaltaisia oireita, jotka ilmenevät 2–6 viikon kuluttua tartunnasta. Oireet häviävät yleensä kuukauden kuluessa. HIV-testi muuttuu positiiviseksi vasta 1–3 kuukauden kuluttua, mikä diagnostiikassa on haaste. Oireeton vaihe voi kestää jopa yli 10 vuotta, joten varsin salakavala infektio on kyseessä. Toisaalta hoitotasapainossa oleva AIDS ei nykyisin ole este esimerkiksi työssäkäynnille.

Vanhempi kollegakunta muistaa hyvin 1980-luvun alkuaikojen AIDS-epidemian lähes hysteerisen suhtautumisen tautia sairastaviin potilaisiin. Hoito pyrittiin keskittämään erityisyksiköihin ajattelematta, että kuka tahansa potilas voi olla tartunnan kantaja sitä itsekään tietämättä.

Mutta kyllä AIDS kieltämättä mullisti perusteellisesti suun terveydenhuollon hygieniakäytännöt. Niinpä nykyisin voimme turvallisin mielin hoitaa mitä tahansa infektiota sairastavaa potilasta tavanomaisin varokeinoin.

J H Meurman
Jukka.Meurman@Helsinki.Fi

Lääke & tiede