Hammaslääkäri

Sunnuntai 18.08.2019

Antikoagulaatiolääkitys ja hoitotoimenpiteet suussa

12.4.2019
Jukka H. Meurman

Vanhastaan tuttu varfariini korvautuu yhä useammalla potilaalla suorilla antikoagulanteilla, joita ovat suun kautta otettavat apiksabaani (Eliquis®), edoksabaani (Lixiana®), rivaroksabaani (Xarelto®) sekä dabigatraani (Pradaxa®). Monet potilaat käyttävät myös ihon alle ruiskutettavia pienimolekyylisiä hepariineja, esimerkiksi laskimotromboosin estossa: daltepariini (Fragmin®), enoksapariini (Klexane®), tintsapariini (Innohep®) ja fondaparinuuksi (Arixtra®).

Lisäksi on muistettava verihiutaleiden estäjät klopidogreeli (Plavix®) tikagrelori (Brilique®), prasugreeli (Efient®) ja jo kauan käytössä ollut dipyridamoli (Persantin®). Kaikkiin mainittuihin lääkevalmisteisiin liittyy kohonnut verenvuotoriski, mikä on huomioitava esimerkiksi parodontiitin perushoidon ja hammasekstraktion yhteydessä.

Antikoagulaation indikaatio on veritulppien esto. Niitä käytetään mm. potilailla, joille on tehty sydäntoimenpiteitä (keinoläpät!), joilla on aivoverenkiertohäiriöitä (TIA), aivohalvauksen jälkitila, ja jotka ovat sairastaneet keuhkoembolioita tai saaneet syviä laskimotulppia. Myös sydämen rytmihäiriöpotilaille määrätään usein antikoagulaatio. Mm. flimmeripotilaita on paljon, ja monet heistä käyttävät em. lääkkeitä lopun ikäänsä. Suomessa noin 2 % väestöstä on antikoagulaatiohoidossa.

Mikä merkitys uusilla antikoagulanteilla on hammashoitoa ajatellen? Korealaistutkimuksessa seurattiin kahden ja puolen vuoden ajan 153:n suoria antikoagulantteja saaneen potilaan hammashoitoon liittyviä verenvuotokomplikaatioita. Potilaista vain yhdeksällä (5,8 %) ilmeni toimenpiteen jälkeistä vuotoa: kahdella paron hoidon, kolmella hampaanpoiston, kolmella implanttileikkauksen ja yhdellä paikkauksen yhteydessä. Tutkijat totesivat, että tavanomainen hammashoito oli turvallista, vaikka potilas käyttikin suoria antikoagulantteja (Kwak ym. Clin Oral Investig 2019; 23: 477–484).

Suomessa asian tiimoilta löytyy mm. Terveysportista Mikko Saloniemen ym. kirjoittama artikkeli ”Hammastoimenpiteet suoria antikoagulantteja käyttävällä potilaalla” sekä Lääkärilehden tätä kirjoittaessani tuore teemanumero, jossa on Taru Kuittisen artikkeli antikoagulaatiohoidosta toimenpiteissä (Kuittinen, Suom Lääkäril 2019; 74: 464–468). Suun terveydenhuollossa on oleellista paneutua potilaaseen tässäkin suhteessa etukäteen ja suunnitella tarvittavat toimenpiteet huolella.

Laajojen suu- ja leukakirurgisten toimenpiteiden yhteydessä antikoagulaatio joudutaan joskus tauottamaan. Tästä on ehdottomasti etukäteen konsultoitava, usein hematologia tai yleensä keskussairaalan ao. poliklinikkaa. Mutta suorien antikoagulanttien turvallisuusprofiili vaikuttaa toistaiseksi erinomaiselta, eikä niiden suhteen tarvitse olla huolissaan hammashoidossa, kunhan asiaan osaa varautua. 

On kuitenkin hyvä muistaa, että vain harvoille näistä lääkkeistä on olemassa antidootti, vastavaikuttaja, jo syntyneen vuodon hillitsemiseksi. Verekkään toimenpiteen jälkeen on siten aivan keskeistä varmistaa hemostaasi paikallisesti.

Lääke & tiede