Hammaslääkäri

Sunnuntai 18.08.2019

Denttari: Akateeminen askarteluklubi alkaa porauksen käsialan opettelulla

8.1.2019
Julia Rousu

Kurssimme kasvot huokuvat intoa. Kariologian taitopajaharjoitukset fantom-salissa ovat alkamassa. Kolmannen vuoden toisella opiskeluviikolla aloitamme odottamamme kädentaitojen harjaannuttamisen porauksen parissa.  Karioituneen hammaskudoksen poistamista paikkausta varten treenataan harjoituspotilaana toimivan nuken suussa oleviin muovisiin hampaisiin.

Pääsykokeisiin lukiessa seurasin Kandit-sarjaa ja ihastelin, millainen taiteilijan valikoima hammaslääkärillä on erilaisia työkaluja. Tuntuu mahtavalta olla opintojen tässä hetkessä odottamassa päivän harjoituksia välinesetti pöydällä. Erilaisissa instrumenteissa ja porarasian valikoimassa riittääkin ihmeteltävää. Nimistökin kuulostaa runolliselta: ruusua, timanttia, samettiliekkiä.

Porakäden käsialan harjoittelu on yhtä kiinnostavaa kuin olin kuvitellut. Vasta-alkajalle poraus ei tosin ole niin ruusuisen helppoa kuin miltä ammattilaista seuratessa näyttää.  Akateemisen askarteluklubin alkuvaiheessa auttaakin, että työskentelemme ensin klinikkaparin kanssa vuorotellen hammaslääkärin ja hammashoitajan roolien välillä. Kokemusten jakaminen ystävän kanssa tekee oppimisesta hauskaa ja imurin varressa oppii seuraamalla toisen työskentelytapaa. Opettelemme seuraamaan poralla purupinnan uomia eli fissuuroita, noudattamaan kulmahampaan pinnan kaarevaa muotoa ja työstämään katseelta piiloon jääviä hampaan alueita peilin kautta.

Fantom-salin harjoituspäät ovat helppoja ensipotilaita alkuvaiheen harjoitteluun. Lempinimeltään Kalleksi kutsutun nuken suu on väsymättä avoinna, kieli ja sylki puuttuvat ja pään asentoa on helppo muunnella. Vaikka pään asentoa voi säätää, on pikkutarkan työn ergonomia alkuun haasteellista. Välillä havahtuu ottavansa kämmenellä tukea nuken silmien päältä ja kurkistelevansa ranka mutkalla suun syvyyksissä olevaa pientä työkohdetta. Yllättää, kuinka haastavaa näkyvyys pieneen työkohteeseen voi paikoitellen hampaistossa olla. Varsinkin poran käynnistämisen jälkeen, kun jäähdytysvesi peittää pisaroidessaan osan näkökulmasta. Opettajalta saa kuitenkin herkästi vinkkiä parempaan työasentoon ja omat niksinsä käy jakamassa myös opetuksessa vieraileva fysioterapeutti.

Oulun hammaslääketieteellisessä kädentaitojaan voi harjaannuttaa myös simulaatiolaboratoriossa, jossa tarkkuutta ja käden asentoa treenatessa pääsee pelillisyyden maailmoihin. Tavoitteena olevan kaviteetin, eli paikkausta varten muotoillun kuopan, piirteistä palkitaan pisteillä ja niitä vastaavasti menettää liian laveasti poratessa. On ollut havainnollistavaa seurata kolmiulotteista kuvaa ja nähdä tarkkoja mittoja työstettävästä hampaasta. Porakäden kulmaa muuttamalla kaviteetin seinämä muotoutuu ammeen sijasta oikean malliseksi kanjoniksi. Hampaan muotoilussa millimetrikin on iso mitta.

Klinikkaopintoja aloitellessa olen ollut todella onnellinen alavalinnastani. Teorian opiskelu on avannut maisemia siitä, kuinka monipuolinen ala hammaslääketiede on. Ensimmäisten valmiiden kaviteettien ihastelu on tarjonnut onnistumisen elämyksiä ja työnjäljen kehityksen huomaaminen on palkinnut sitäkin enemmän. On upeaa, että meillä on mahdollisuus harjoitella paljon käden ja silmän yhteistyötä ennen kuin käytämme kädentaitojamme vastaanotolla ihmisten auttamiseen.

Julia Rousu

Kirjoittaja on hammaslääketieteen kolmannen vuoden opiskelija Oulusta