Hammaslääkäri

Sunnuntai 19.05.2019

Denttari: Vinkkipakki valintakoetreeniin, osa 3

7.5.2019
Julia Rousu

Opiskeluun saa vaihtelua hyödyntämällä erilaisia oppimistekniikoita. Klassisten ajatuskarttojen ja värikkäiden muistiinpanojen tekemisen lisäksi suosittelen kokeilemaan sovelluksia, joissa opiskeltavista asioista voi luoda pelattavia muistipakkoja. Valintakokeisiin harjoitellessa opiskelutavoissa kannattaa huomioida kyseisen kokeen piirteet. Ohessa on vinkkejä, joista voit kokeilla ja poimia omaa oppimistasi tukevia ideoita.


Tuloksia tehokkaasti opiskelutekniikalla

Valintakoe eroaa luonteeltaan ylioppilaskirjoitusten kokeista. Fysiikan ja kemian osalta keskeistä on, että laskujen ratkaisussa käytetään Maol-kaavakirjan sijasta pääsykokeen omaa kaavaliitettä. Se on pääpiirteissään pysynyt viime vuodet samankaltaisena, joten kyseiset sivut kannattaa ottaa pöydän kulmalle pääsykokeiden kotiharjoitteluun Maol-kirjan sijasta. Koska kyseinen kaavakirja ei ole valintakokeissa käytössä, kannattaa siitä opetella sillä silmällä asioita, joiden hallintaa voit tarvita kokeessa. Yleisimpien kationien ja anionien opetteleminen on esimerkki tästä.

Vihkofanina käytössäni oli myös epäselvyysvihoksi nimeämäni kirjanen, johon keräsin muistiin selvittämättä jääneet kysymykset ja ratkaisua odottavat laskut. Myöhemmin asioihin oli helppo palata ja kysyä vinkkiä opettajilta tai kavereilta. Voin suositella epäselvyysvihkoa lämpimästi. Näin valintakoepaperissa ei tule vastaan samankaltaista tehtävätyyppiä, jonka ratkaisun harjoittelu unohtui fysiikan kirjan sivuille ensimmäisen yrittämän jälkeen.

Biologian tehtävien ratkaisuja katsoessa tulee joskus tunne, että olisit tiennyt jonkin asian, mutta et vain hoksannut kirjoittaa sitä vastaukseen. Tähän pulmaan käytin apunani sisällysluettelon haravointia. Kun rakentaa ajatuksiin pääpiirteittäin rungon kirjan kappalejaosta, voi koetehtävään vastausta luonnostellessaan käydä läpi, missä kaikissa yhteyksissä kysymyksen teemaa on kurssikirjoissa käsitelty.

Lääketieteiden valintakokeen tyylille on tyypillistä, että tehtäväpaperinippu on paksu pinkka. Toisin kuin ylioppilaskokeissa aika ei välttämättä riitä kaikkien tehtävien ratkaisemiseen alusta loppuun. Koesalissa kaikki ovat saman ongelman edessä ja vuodesta riippuen opiskelupaikan on voinut saada, jos esimerkiksi on saanut reilut puolet kokeen raakapistemäärästä. Koetilanne mittaa siis asiaosaamisen lisäksi paineensietoa ja ajanhallintaa. Tietoisuutta omista vahvuuksista erilaisten laskutyyppien kesken voi harjoittaa mittaamalla laskuihin kuluvaa aikaa. Tämä auttaa oman strategian suunnittelussa, kun valintakoepäivänä tehtäväpaperinipun saa kääntää. Pisteiden kerääminen kannattaa aloittaa niistä tehtävistä, joista saaliin kerryttäminen on nopeinta ja siirtyä sen jälkeen enemmän pohdintaa vieviin tehtäviin. Oman ajankäytön tuntemus auttaa myös huomaamaan, milloin kokeessa jonkin tehtävän parissa on pakertanut liian pitkän tuokion ja on järkevänpää jatkaa eteenpäin.