Hammaslääkäri

Lauantai 20.07.2019

Entten tentten sotesta

24.8.2018
Anja Eerola

Arvuutteluksi menee, miten sote-uudistuksen käy. Kyse on merkittävästä yhteiskunnallisesta ja kansalaisiin vaikuttavasta uudistuksesta. Yhteisymmärrys muutosten välttämättömyydestä on laajaa, mutta muun muassa järjestämisvastuun siirtäminen uusille maakunnille ja asiakkaan laajaan valinnanvapauteen liittyvät menettelytavat ovat jakaneet mielipiteitä jyrkästi.

Keskiössä oleva valinnanvapaus törmäsi kevään eduskuntakäsittelyssä jo toistamiseen mm. perustuslaillisiin ongelmiin. Hallitus joutui toteamaan, että aikatauluja on jälleen rukattava. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta jäi kesätauolle riitaisissa tunnelmissa.

Ovatko kesähelteet viilentäneet ajatuksia, saavatko hallituspuolueet vielä muokattua esitystä niin, että se etenee äänestykseen ja eduskunnan enemmistö lakipaketin hyväksyy – se selviää syksyn aikana. Joka tapauksessa enemmistö olisi pieni, kenties pienin mahdollinen. Kansanedustajien lisäksi moni muukin aprikoi, peukuttaako läpimenolle vai sitä vastaan. Valtaisasta uudistuksesta löytyy mainioita perusteluja molempiin suuntiin.

Arvuutteluksi menee sekin, mitä vaihtoehtoisia sote-polkuja on tarjolla ja mitä ne tarkoittaisivat suun terveydenhuollolle ja hammaslääkäreille. Nyt käsittelyssä olevaa lakipakettia on ehdottomasti vielä muokattava erityisesti valinnanvapauslain ja sen sisältämien tuottajakorvaus- ja hallintojärjestelyjen osalta. Näistä ja muun muassa riittävistä resursseista ja mahdollisuudesta toimia jatkossakin potilaan ja väestön parhaaksi

Hammaslääkäriliitto on pitänyt meteliä eduskuntakuulemisissa ja muissa poliitikkotapaamisissa. Esitykset ovatkin parantuneet ensimmäisistä versioista.

Jos lait hyväksytään, monin paikoin jo hyvin pitkällä oleva alueellinen organisaatio- ja muu valmistelu saa tuekseen säädöspohjan. Siltä osin arvuuttelu päättyisi, ja voimavaroja voisi kohdentaa toimintaan. Silloin myös loput kokeilut, pilotit, käynnistettäisiin. Erilaiset ja riittävän pitkät kokeilut ovat välttämättömiä. Tästä saatiin hyvä esimerkki, kun Pihlajalinna keskeytti osallistumisensa Jyväskylän valinnanvapauskokeiluun liian pienten kapitaatiokorvausten vuoksi.

Vaikka lait hyväksyttäisiin, niiden muokkaaminen käynnistyisi viimeistään kevään eduskuntavaalien jälkeen, mikäli hallitusvalta vaihtuisi. Kaikkea tätä taustaa ajatellen ei ole huono juttu, että suun terveydenhuollossa valinnanvapaus alkaisi vasta vuonna 2023. Pitkiin siirtymäaikoihin liittyy myös epävarmuuksia. Järjestelmä muokkautuu koko ajan, kun sote-palveluista vastuulliset julkiset tahot ja yhä kasvavat sote-markkinat kehittävät uusia tapoja toimia tehokkaasti.

Uudistuksen kaatuminen ei toisi auvoisia sote-näkymiä sekään. Yksi hankalista seurauksista lienee se, että järjestäjäkenttä muuttuisi nykyistäkin pirstaleisemmaksi. Isot kunnat toimisivat omillaan, osa kunnista hakeutuisi yhteiseen maakuntasoteorganisaatioon, osa ulkoistaisi yksityisille yrityksille.

Yksityisiä palveluja tarvitaan kaikissa spekulaatioissa. Niin uudistuksen eteneminen kuin kaatuminenkin vienevät yksityissektoria kohti isompia yksikköjä ja isoja yrityksiä. Etenkään pienten yksityisvastaanottojen ei olisi nykyistä helpompaa toimia kirjavassa järjestäjäkentässä etenkään, jos rahoitusta ei lisättäisi.

Länsi-Pohjan terveyspalvelujen laaja ulkoistus Mehiläinen-konsernille toi esiin työehtosopimusten merkityksen. Jos sote-uudistus ei etene, ulkoistukset jatkuvat, ja terveyskeskus- ja sairaalahammaslääkäreitä siirretään kuntien palveluksesta yrityksiin. Kattavia joko yrityskohtaisia tai valtakunnallisia sopimuksia tarvitaan myös yksityissektorille.

Uudistus-sana sisältää lupauksen jostain vähän paremmasta. Sopii edellyttää, että sote-mallista riippumatta hammaslääkärit voivat jatkossakin antaa potilaille hyvää hoitoa ja että väestöllä on mahdollisuus käyttää palveluja.

Anja Eerola