Hammaslääkäri

Tiistai 25.06.2019

Erikoishammaslääkärikoulutus muutoksessa

7.12.2018
Timo Närhi

Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle on johtamassa Suomessa tilanteeseen, jossa työelämästä poistuu enemmän erikoishammaslääkäreitä ja erikoislääkäreitä kuin nykymuotoinen koulutus pystyy tuottamaan. Syntymässä olevaan vajeeseen on pyritty vastaamaan muuttamalla erikoistumiskoulutuksen rakenteita siirtymällä valtakunnalliseen hakumenettelyyn ja tiivistämällä koulutusyksiköiden välistä yhteistyötä.

Vuoden 2019 alusta alkaen erikoishammaslääkärikoulutuksen opinto-oikeutta voi hakea vain valtakunnallisen sähköisen hakujärjestelmän kautta. Uuden valtakunnallisen hakumenettelyn avulla erikoistumiskoulutuksen hakuprosessi on pyritty saamaan läpinäkyväksi ja nykyistä tehokkaammaksi. Tavoitteena on kehittää koulutusväyliä siten, että siirtyminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon koulutusyksiköiden välillä olisi erikoistuvalle hammaslääkärille ja lääkärille virtaviivaisempaa.

Uutena komponenttina erikoistuvien kliinisten taitojen kehittymisen arviointiin ollaan jalkauttamassa osaamisperusteista arviointia, josta on saatu hyviä kokemuksia sekä Yhdysvalloissa että eräissä Euroopan maissa. (Lue tästä lisää erikoistumiskoulutuksen uudistuksesta.)

Koulutuksessa tehtävät muutokset nojaavat vahvasti sote-uudistuksen yhteydessä perustettaviin maakuntiin ja niiden ylläpitämiksi kaavailtujen erikoishammashoidon keskusten toimintaan. Vastaavia keskuksia on jo toki olemassa joidenkin suurimpien kaupunkien ylläpitäminä, mutta alueellisia keskuksia tarvitaan laajalti, jotta kansalaiset eivät olisi erikoistasoisen suun terveydenhuollon saatavuudessa eriarvoisessa asemassa. Sote-uudistuksen aikanaan tuomat maakunnalliset erikoishammashoidon yksiköt eivät kuitenkaan pysty tyydyttämään kasvavaa erikoishammashoidon kysyntää. Valtaosa maamme erikoishammaslääkäreistä tulee myös jatkossa toimimaan yksityisellä sektorilla.
Erikoishammaslääkärikoulutuksen lisäämisellä kyetään parhaimmillaan säilyttämään nykyinen taso, mutta hammaslääkärien osalta ei koskaan tulla pääsemään vastaavaan erikoistumisasteeseen, jonka olemme tottuneet näkemään lääkärikunnassa.

Terveydenhuollon ammattihenkilölakia ollaan uudistamassa, ja osaa perinteisesti hammaslääkäreille kuuluvista hoidoista ollaan siirtämässä alemman ammattitutkinnon suorittaneille ammattilaisille. Tällä pyritään vastaamaan lisääntyvään hoidontarpeeseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että vain hammaslääkärikoulutus antaa riittävät valmiudet laaja-alaiseen diagnoosiin ja sen pohjalta laaditun hoitosuunnitelman tekoon.

Profession näkökulmasta katsottuna on tärkeää, että jokainen hammaslääkäri huolehtii omasta suunnitelmallisesta täydennyskouluttautumisestaan. Oman osaamisen kehittäminen ja tietojen päivittäminen on ehdoton edellytys hammaslääkärin autonomian säilymiselle muutosten tuulten puhaltaessa suun terveydenhuollon sektorilla. Kannustan kaikkia kollegoja aktiiviseen osallistumiseen tarjolla olevaan laaja-alaiseen koulutukseen.

Lopettaessani kolmevuotisen kauteni Apollonian puheenjohtajana esitän lämpimän kiitokseni kaikille yhteistyötahoille. Apollonian toimiston osaava henkilökunta ja yhdistyksen toiminnassa mukana olevat luottamushenkilöt ansaitsevat aivan erityisen kiitoksen. On ollut etuoikeus saada olla mukana perinteisen yhdistyksemme toiminnan keskiössä.

Timo Närhi