Hammaslääketieteen alan täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta on haasteellista arvioida objektiivisesti, mutta ilmeisimmin alan koulutustilaisuuksissa on saatavilla runsaasti virikkeitä totuttujen työskentelytapojen muuttamiseen. Toimintatapojen muutosten merkitystä potilasturvallisuuden, potilaan terveyden tai vaikka hoitotiimin työhyvinvoinnin edistämisessä voi olla vaikea todentaa. Ei kuitenkaan tuntuisi perustellulta väittää, ettei täydennyskoulutuksella ole lainkaan vaikutusta ammattikuntamme jäsenten työskentelyyn.
Hammaslääkärilehdessä julkaistavat tiedeartikkelit ovat osa Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian tarjoamaa täydennyskoulutusta. Artikkelien julkaisukelpoisuutta arvioitaessa on näin ollen syytä ottaa huomioon myös kirjoituksen vaikuttavuus täydennyskouluttautumisessa.
Väistyessäni Suomen Hammaslääkärilehden tieteellisen päätoimittajan tehtävästä haluan kiittää lukijoiden ohella erityisesti lehden tiedeartikkelien kirjoittajia. Hammaslääkärilehteen julkaistavaksi lähetetyt tieteelliset käsikirjoitukset ovat olleet pääosin oikein hyviä. Hyvääkin voi parantaa, enkä täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta lisätäkseni malta olla käyttämättä tilaisuutta kerrata tässä yhteydessä joitain kirjoittajia varten laadittuja ohjeita.
Tiedeartikkelin otsikko kuvaa parhaimmillaan nasevasti kirjoituksen keskeisen sanoman. Tiivistelmän tarkoituksena on tarjota lukijalle kirjoituksen olennaisin sisältö – lehden kirjoitusohjeen mukaisesti jaoteltuna. Hyvän tieteellisen kirjoituksen jännite ulottuu johdannosta johtopäätöksiin yhtenäisenä, johdonmukaisena ja helposti seurattavana jatkumona. Jännitettä kannattelee tutkimushypoteesi tai -kysymys, johon kirjoituksessa haetaan vahvistusta tai vastausta. Kun riittävän laajan, edustavan ja tarkoitukseen sopivan aineiston tarkastelussa on käytetty asianmukaisia menetelmiä, saadut tulokset oikeuttavat tekemään johtopäätöksiä, jotka ovat linjassa tutkittavan hypoteesin tai kysymyksen kanssa. Niiden perusteella voidaan useimmiten myös asettaa uusi tutkittava hypoteesi.
Käsikirjoituksen tulee olla julkaistavaksi lähetettäessä viimeistelty sen pienintäkin yksityiskohtaa myöten. Ajatuksena ei voi olla, että mahdolliset puutteet ja virheet korjaantuvat vertaisarvioinnin tai toimitusvaiheen aikana. Suomen Hammaslääkärilehden kirjoitusohjeet ja lehden tieteellisen toimituksen käyttämän Open Journal System -toimitusalustan tarkistuslista ovat viimeistelytyössä oiva apu kirjoittajalle.
Hammaslääketieteen perusopiskelijoiden syventävien opintojen tutkielmat samoin kuin erikoishammaslääkäriopintojen suoritevaatimuksiin kuuluvat kirjalliset työt käsittelevät ajankohtaisia aiheita ja ovat useimmiten hyvinkin laadukkaita. Yliopistojen arkistoihin tallennettuina ne eivät kuitenkaan ole parhaalla tavalla kollegakunnan ulottuvilla. Moni opinnäytteistä ansaitsisi tulla huomioiduksi joko lyhyenä tiivistelmänä tai linkkinä Suomen Hammaslääkärilehden verkkolehdessä.
Suomen Hammaslääkärilehden tiedeartikkelien vaikuttavuutta on tarkoitus lisätä entisestään myös pyytämällä kirjoittajia laatimaan kirjoituksen keskeisestä sisällöstä muutama kysymys lukijan vastattavaksi ja mielenkiinnon herättäjäksi. Käytännöstä on saatu hyviä kokemuksia pohjoismaisissa alan lehdissä. Sen on arvioitu kannustavan artikkelin sisällön syvempään pohdintaan sekä oman oppimisen ja oppimistarpeen arviointiin.
Toivotan sekä lukijoille että kirjoittajille antoisia ja vaikuttavia hetkiä Suomen Hammaslääkärilehden tiedeartikkelien parissa.