Suomalaisten suunterveydessä ja terveystottumuksissa on paljon parannettavaa, tämä on selvää kaikille suun terveydenhuollossa toimiville. Osa väestöstä ymmärtää ja osaa pitää huolta suunsa terveydestä, mutta edelleen aivan liian usealle tuntuu olevan yllätys, että verenvuoto ikenistä tarkoittaa tulehdusta, joka voi hoitamattomana johtaa parodontiittiin. Kun yhteiskunnan tuki on niistetty minimiin, korostuu jokaisen oma vastuu suunsa terveydestä. Suunsairauksien ehkäisy ja hoitaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ovat kustannustehokkain tapa huolehtia suunterveydestä.
Hammaslääkäriliiton sääntöjen mukaan sen tehtäviin kuuluu ”suun ja hammassairauksien hoidon edistäminen maassamme sekä suun terveydenhoitotyön tukeminen.” Tätä on toteutettu viime vuosina monipuolisesti esimerkiksi verkottumalla potilasjärjestöjen kanssa ja tukemalla peruskoulujen suunterveyden perusteiden opetusta.
VÄESTÖÖN KOHDISTUVAA kampanjointia ei kuitenkaan ole toteutettu pitkään aikaan, mutta kohta niin tehdään: I Iove suu on Hammaslääkäriliiton valtakunnallinen suunterveyden kampanja väestölle. Se painottaa kahden yleisimmän suun infektiosairauden, karieksen ja parodontiitin, omahoitoa sekä varhaista toteamista ja hoitoa. Tärkein tavoite on tietysti se, että yhä useampi alkaa huolehtia paremmin suunsa terveydestä ja tiedostaa sen merkityksen omalle hyvinvoinnilleen. Samalla halutaan panostaa myös hammaslääkärien osaamiseen näiden sairauksien hoidossa. Perustana ovat Käypä hoito -suositukset Karies (hallinta) ja Parodontiitti, jotka Duodecimin ja Apollonian asettamat työryhmät ovat laatineet.
Kampanjan sisältöjä suunnittelemassa on ollut useita hammaslääketieteen asiantuntijoita ja toteuttamassa kampanjoinnin strategiat ymmärtävä viestintätoimisto. Nyt kampanjoidaan sosiaalista mediaa, kuten Facebookia ja Instagramia, hyödyntäen. Kaupallisia tahoja ei ole mukana, vaan tiedon toivotaan leviävän suun terveydenhuollon ammattilaisten välityksellä.
I love suu -kampanjasta kerrotaan tarkemmin tässä (ks. s. 14) ja seuraavassa Hammaslääkärilehdessä sekä liiton sähköisissä uutiskirjeissä. Ensimmäinen varsinainen kampanjakuukausi on huhtikuu, mutta asia ei jää vain siihen, vaan suunnitteilla on pitkäkestoinen kampanjointi, ja jatkossa on luvassa myös uusia kampanjakuukausia.
JOTTA KAMPANJA ONNISTUISI, on sen ylitettävä kaksi kynnystä. Ensiksikin sen on puhuteltava hammaslääkäreitä ja muita suun terveydenhuollon ammattilaisia, jotta he innostuvat ottamaan suunterveyden puheeksi ja jakamaan kampanjan sisältöjä eri tavoin muun muassa omilla sosiaalisen median kanavillaan. Kaikkea materiaalia saa ja pitää vapaasti jakaa eteenpäin omilla ja mahdollisuuksien mukaan työpaikan Facebook-sivuilla sekä terveyskeskusten ja yksityisvastaanottojen kotisivuilla.
”Kaikkea materiaalia saa ja pitää vapaasti jakaa eteenpäin.”
Toisessa vaiheessa tavoitteena on, että viestin saanut kansalainen pitää sitä niin hyödyllisenä tai hauskana, että haluaa jakaa sitä eteenpäin omissa verkostoissaan. Sosiaalisen median kautta saatava huomioarvo riippuu täysin tästä pyramidivaikutuksesta. Hyviä esimerkkejä laajaa näkyvyyttä saaneista terveyskampanjoista ovat olleet rintasyövän puolesta toimiva Roosa nauha sekä miesten terveysongelmien tietoisuutta lisäävä Movember -kampanjat.
Tässä some-viestinnässä ei kuivalla asiatyylillä pitkälle päästä. Viestin täytyy sisältää tiukan asiapohjan lisäksi jotain hauskaa ja yllättävää. Näitä elementtejä ovat kampanjasivustolle rakennetut testit, valokuvakilpailu ja Krisse Salmisen lukemat ”hammasuutiset”.
On jännittävää nähdä, miten kampanja onnistuu. Asian tärkeys on alalla toimivilla tiedossa, mutta ilman yhteistä ponnistusta viesti ei leviä. Nyt rohkeasti omia verkostoja hyödyntämään!
Kirjoittaja on Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja.