Hammaslääkäri

Keskiviikko 18.07.2018
Lääke & tiede

Joseph Listerin tutkimus mullisti lääketieteellisen ja kirurgisen hoidon 15 vuotta sitten

5.1.2018
Jukka H. Meurman

Maaliskuussa 1867 englantilainen lääkäri Joseph Lister julkaisi ensimmäiset havaintonsa menetelmästä, jolla haavojen paranemista voitiin edesauttaa. Tämä 150 vuotta sitten julkituotu tutkimus mullisti lääketieteellisen ja kirurgisen hoidon – hammaslääketiede mukaan lukien.

Listerin aikaan tartuntatautien ja infektioiden syynä pidettiin vanhaa käsitystä, jonka mukaan ilmassa leijaileva paha miasma-huuru on kulkutautien takana. Mutta samoihin aikoihin Louis Pasteurin kirjoitukset toivat esille mikrobit mahdollisina taudinaiheuttajina, ja tähän Lister tarttui (ks. Barr & Podolsky, Lancet 2017; 389: 1002).

Lister osoitti kokeellisesti, kuinka paljon paremmin kirurgiset haavat paranivat, kun niiden päälle aseteltiin fenolia sisältävät sidokset tai haavoja ruiskutettiin fenolihöyryllä. Antiseptiikka oli näin syntynyt.

Mutta kuten usein on uudistusten laita, Listerin menetelmää vastustettiin kiivaasti jopa vuosikymmenien ajan. Itse asiassa se otettiin varsinaiseen käyttöön ensimmäisenä Saksassa ja vasta vuonna 1875! Ja kuitenkin hän oli kiistatta kyennyt osoittamaan, kuinka antiseptinen tekniikka vähensi haavojen märkimistä ja potilaiden kuolleisuutta jo 15 vuotta aikaisemmin.

Hammashoidossa fenolipitoinen ja edelleen kaupallisesti valmistettava suuvesi ”Listerine®” on nimetty Joseph Listerin mukaan. Tuote juontaa juurensa vuoteen 1879, jolloin amerikkalaiset kemistit Joseph Lawrence ja Robert Wood Johnson saivat itsensä Listerin hyväksynnän kehittämälleen suuvedelle, joka siis perustui tähän antiseptiseen teoriaan.

Nykyinen Listerine® on alkuajoista huomattavasti kehittynyt niin sisällöltään kuin tuotesarjaltaan. Mainittakoon sivujuonteena, että Robert Johnson on myöhemmin hyvin tunnetuksi tulleen Johnson & Johnson -teollisuusjätin perustaja.

Joseph Listeria voimme siis kiittää myös suuhygienian merkityksen ymmärtäjänä. Hänen tieteellinen kaavoihin kangistumaton ajattelutapansa avasi väylän suun mikrobiologiaan ja myöhemmin mm. oraalimikrobiologian isäksi kutsutun Willoughby D. Millerin käänteentekeville tutkimuksille.

Hammashoidon aseptiikka on nykyisin itsestään selvyys, samoin kuin päivittäisen moitteettoman suuhygienian ylläpito. Vuosi 2017 oli siis tavallaan myös näiden käsitysten juhlavuosi.