Hammaslääkäriliiton tehtävänä on liittää maamme hammaslääkärit ja hammaslääketieteen opiskelijat yhteen arvokkaan hengen ja hyvän toveruuden ylläpitämiseksi ja yhteiskunnallisten ja ammatillisten etujen valvomiseksi. Liiton pyrkimyksiin kuuluu myös hammas- ja suusairauksien hoidon edistäminen maassamme ja suun terveydenhoitotyön tukeminen. Liiton valtuuston ja hallituksen sekä toimihenkilöiden tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa toiminta niin, että näistä sääntöjen määräämistä arvokkaista periaatteista pidetään kiinni.
Säännöistä siis kumpuaa liiton kaksitahoinen rooli toisaalta ammattikunnan laaja-alaisena edunvalvojana, toisaalta väestön suunterveyden puolestapuhujana ja suun terveydenhuollon asiantuntijana. Liiton vaikuttamistyö on rakennettu molempien roolien varaan ajatuksella, että potilaan paras on hammaslääkärillekin hyvä. Viime vuosina on panostettu merkittävästi juuri tähän, kun on monin tavoin viety viestiä suunterveyden ja suun terveydenhuoltopalvelujen tärkeydestä sekä päättäjille että muulle väestölle. Panostus on kannattanut. Eiköhän jokainen hammaslääkäri ole huomannut esimerkiksi sen, että suunterveyteen liittyvät asiat ovat usein julkisuudessa.
Liiton monialainen tehtävä vaatii alati muuttuvassa maailmassa paljon erilaisia keinoja, joilla toteutetaan ammattikunnan edunvalvojan ja alan asiantuntijan rooleja. Mitä kaikkea Hammaslääkäriliiton jäsenyys merkitsee, mitä se jäsenelle antaa ja mitä liitto tekee esimerkiksi edunvalvonnan saralla – näiden kuvaaminen ei ole aivan yksinkertaista, eikä kaikista asioista ole järkevääkään yleisillä foorumeilla kirjoittaa. Aika ajoin tarvitaan ammattikuntaa mahdollisimman laajasti kokoavia keskustelutilaisuuksia.
Helsingistä käynnistyneellä kenttäkierroksella arvioidaan liiton toimihenkilöiden alustusten ja yhteisten keskustelujen kautta, mitä sote-uudistus merkitsee eri hammaslääkäriryhmille, miten muutoksiin voidaan varautua ja miten muutosta voidaan ohjata ammattikunnan ja suun terveydenhuollon kannalta suotuisaan suuntaan. Tilaisuuksia järjestetään liiton kaikkien 26 paikallisosaston alueella.
Kolmas sääntöihin kirjattu periaate liittyy kollegiaalisuuteen ja yhtenäisyyteen. Hammaslääkärien yhtenäisyys on tutkimustenkin mukaan säilynyt vahvana viime vuosien myllerryksistä huolimatta. Se on tärkeä voimavara, jota Hammaslääkäriliitto hyödyntää vaikuttamistyössä. Ilman yhtenäisyyttä ja korkeaa järjestäytymisastetta hammaslääkäriprofessio menettäisi vaikutusmahdollisuuksia. Tämä vaikutusvalta on puolestaan vahvasti sidottu potilaiden ja päättäjien luottamukseen yksittäistä hammaslääkäriä ja koko ammattikuntaa kohtaan. Luottamusta ylläpidetään joka päivä ja jokaisella vastaanotolla. Luottamus säilyy, kun toimitaan vahvan ammattieettisen koodin ohjaamana ja kliinisen autonomian suomin valtuuksin potilaan parhaaksi.
Liiton työmarkkinatutkimuksen mukaan moni mieltää autonomian laajemmaksi käsitteeksi, johon kuuluvat esimerkiksi vaikutusmahdollisuudet työaikoihin, työtahtiin ja tehtävien jokapäiväiseen organisoimiseen. Autonomia, etiikka, yhtenäisyys ja profession asema ovat siis vahvasti sidoksissa toisiinsa. Nyt niitä kaikkia haastetaan. Sote- ja maakuntauudistus ja muut kansalliset ja globaalit muutokset muokannevat hammaslääkärienkin työelämää merkittävästi.
On tärkeää, että hammaslääkärit tietävät riittävästi käynnissä olevien muutosten vaikutuksista esimerkiksi sopimusjärjestelmiin ja palvelussuhteen ehtoihin. Nyt ei kukaan pärjää yksin. Tarvitaan kollektiivista edunvalvontaa, jolla voidaan puolustaa jäsenistön, väestön ja suun terveydenhuollon etuja.
Näistä keskustellaan kenttäkierrostilaisuuksissa. Kannattaa tulla paikan päälle.