Puheenjohtajuuteni alussa vuonna 2012 vahvistettiin liiton strategia vuoteen 2020. Strategia on ohjannut liiton toimintaa näinä epävarmoina aikoina, kun Suomen taloutta on leimannut julkisen talouden kestävyysongelma ja vaikea suhdannetilanne. Kauteni päällimmäinen asiakokonaisuus on ollut sote-uudistus, eikä tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja voidakseen sanoa vaikuttamistyön jatkuvan seuraavankin puheenjohtajan aikana uudistuksen maaliin saattamiseksi.
Maan hallitukset, niin nykyinen kuin sitä edeltänytkin, ovat valmistelleet malleja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi. Uudistuksen välttämättömyydestä ja tavoitteista on laaja yhteisymmärrys, mutta toteuttaminen jakaa poliittista kenttää. Sote- ja maakuntauudistusta määrittävät lakiluonnokset julkaistiin viime elokuussa, mutta käytännössä moni asia on vielä auki.
Hammaslääkäriliitto on tehnyt paljon työtä sen puolesta, että suun terveydenhuollon palvelut säilyvät yhteiskunnan tukemien ja järjestämien sote-palvelujen kokonaisuudessa. Vahva viestimme on, että suunterveys on osa hyvinvointia ja yleisterveyttä.
JÄSENKUNTAA OVAT viime vuosina puhuttaneet myös muutokset suun terveydenhuollon päivystyksen järjestämisessä, valtakunnalliset tietojärjestelmähankkeet ja aina ajankohtaiset koulutuskysymykset. Liitto on painottanut ympärivuorokautisen päivystyksen merkitystä osana suun terveydenhuollon aseman selkiyttämistä ja tähdentänyt, että suusairauksien yksiköt tulee jatkossakin säilyttää kaikissa keskussairaaloissa. Tietojärjestelmähankkeissa liitto on paitsi informoinut jäsenkuntaa myös tukenut esimerkiksi osallistumalla eRespa-projektiin, jonka tarkoituksena oli auttaa yksityisen terveydenhuollon toimijoita sähköiseen lääkemääräykseen liittymisessä. Liitto myös vaati viranomaisia luomaan potilastietojärjestelmistä riippumattoman mahdollisuuden sähköiseen lääkemääräykseen.
Hammaslääkäri- ja erikoishammaslääkärimäärän tasapainoinen kehitys on ollut ja on yksi liiton keskeisistä tavoitteista. Näkemykseni on, että painotusta tulee suunnata peruskoulutuksesta jatkokoulutukseen samalla kun erikoishammaslääkärien koulutuksen koordinaatiota ollaan lisäämässä. Peruskoulutukseen kuuluvaan syventävään käytännön harjoitteluun liitto tarjoaa panoksensa ylläpitämällä verkkosivustoa toimintaan liittyvistä sopimuksista ja harjoittelupaikoista.
MERKITTÄVÄ JÄRJESTÖLLINEN uudistus on valtuustovaalissa käyttöön otettu uusi vaalitapa. Vuoden 2012 vaaliin helpotettiin ehdokasasettelua ja uudistettiin vaalipiirit. Tänä vuonna toimivaksi havaittu vaalitapa oli siis jo toista kertaa käytössä aktivoiden jäseniä niin ehdokkaiksi kuin äänestämään.
Aikaansa seuraten myös digitaalisuuskehitys näkyy liiton toiminnassa. Käyttöön on otettu uusia sähköisiä palvelu- ja viestintäratkaisuja jäsentietojen ja sidosryhmien hallintaan sekä viestintään.
Monet näköpiirissä olevat muutokset edellyttävät jatkossakin innovatiivisuutta ja alan uudistumista. Puheenjohtajan tehtävässä olen nähnyt verkostoitumisen ja yhteistyön tärkeyden. Liiton toimiston asiantuntemuksella ja vaikuttamistyöllä on ratkaiseva merkitys järjestössämme. Valtuuston, hallituksen ja sen alaisten valiokuntien määrätietoinen työ ammattikuntamme yhteisten asioiden hoidossa on myös ensiarvoisen tärkeää.
Minkään edunvalvontajärjestön toiminta ei onnistu ilman sitoutuneita jäseniä ja aktiivista paikallistoimintaa. Kannustan kaikkia hallintoelimiämme yhdessä ponnistelemaan ammattikuntamme hyväksi myös tulevina vuosina ja toivotan työlle menestystä.
Kiitän sydämestäni koko yhteistyöverkostoani tuesta ja kannustuksesta. Tehtävää hoitaessani en ole ollut yksin. Myös perheeni antama tuki on ollut minulle tärkeä.
Sirpa Korhonen
Hammaslääkäriliiton puheenjohtaja 2012–2016