Hammaslääkäri

Maanantai 19.08.2019

Pragmaattisesti kohti tulevaa

1.6.2018
Sirpa Tilander

Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslaiksi on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Mikäli esitys kesäkuussa hyväksytään, pidetään ensimmäiset maakuntavaalit lokakuussa, ja terveyspalvelujärjestelmä muuttuu vaiheittain vuodesta 2020. Vielä on mahdollista sekin, että uudistus lykkääntyy tai kaatuu.

Uudistuksen tärkeimmät lähtökohdat ovat perusterveydenhuollon – erityisesti lääkäripalvelujen – saatavuuden parantaminen sekä menojen kasvupaineen hillintä. Suun terveydenhuolto ei ollut alkuvaiheessa erityisemmin esillä, mutta on nyt luonnollisesti samojen rakenteellisten muutosten edessä kuin muukin terveydenhuolto. Erikoista on, että vasta uudistuksen valmistelun myötä ”huomattiin”, ettei nykyinen aikuisten terveyskeskushoitoon varattu 360 miljoonaa euroa riitä julkisten ja yksityisten palvelukanavien yhdistämiseen. Rahaa tarvitaan välttämättä lisää.

Harvoista lakiesityksistä puolueet ovat niin erimielisiä kuin valinnanvapauslaista. Kritisoitavaa ja kysyttävää on helppo löytää. Hammaslääkäriliitto on kuitenkin suhtautunut uudistukseen pragmaattisesti – jos muutos tulee, on siitä tehtävä niin toimiva kuin mahdollista.

Liitto onkin säädösvalmistelun kussakin vaiheessa määrätietoisesti esittänyt tarvittavia muutoksia poliittisille päättäjille. Viimeisimmät eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle annetut esitykset koskivat mm. tuottajakorvausmallia, julkisesti tuettua palveluvalikoimaa sekä potilaiden tutkimusvälejä (lue myös katsaus liiton viime vuoden vaikuttamistyöhön Hammaslääkärilehdestä 8/18).

Jos laki hyväksytään, merkitsee se isoa murrosta. Nykyinen sektorijako hälvenee entisestään, kun mukaan lähtevät yksityiset palveluntuottajat tulevat osaksi julkista palvelutuotantoa. Samalla ne joutuvat mukautumaan aiempaa laajempaan yhteiskunnan sääntelyyn. Vastaavasti terveyskeskusten palvelut muuntuvat markkinaehtoiseen suuntaan joutuessaan kilpailemaan asiakkaista eri tavalla kuin nykyään. Tähän valmistaudutaan jo nyt toimintoja tehostamalla.

Hammaslääkäriliitto on joka käänteessä korostanut, että toimiva järjestelmä edellyttää riittävästi ja kaikenkokoisia palveluntuottajia. Toimintaedellytysten täytyy olla pienillekin vastaanotolle realistiset, jotta ne voivat jatkaa toimintaansa ja osaltaan tarjota potilaille valinnan mahdollisuuden.

Suoran valinnan palvelujen tulee vastata jotakuinkin nykyisiä peruspalveluja kattaen myös esimerkiksi purentahäiriöiden ja limakalvosairauksien hoidon, hampaiden tai hammasjuurten leikkaukselliset poistot ja protetiikkaa. Muutoin nämä potilaalle välttämättömät hoidot voivat tarpeettomasti pirstaloitua eri toimijoille tai pahimmassa tapauksessa jäädä kokonaan vaille julkista tukea. Mahdollisten lisäpalvelujen myynnin tulee tasavertaisten kilpailuolosuhteiden nimissä olla mahdollista kaikille, myös maakunnan omille suunhoidon yksiköille, ilman että niitä tarvitsee yhtiöittää.

Laadukas hoito edellyttää oikein mitoitettuja tuottajakorvauksia, jotka kannustavat ottamaan vastuun myös suuren hoidontarpeen potilaista. Uudistuksessa on mahdollista edellyttää palvelutuottajilta väestön sitouttamista säännölliseen, kutsujärjestelmän sisältävään ja omahoitoa korostavaan toimintamalliin. Tärkeintä on pitää fokuksessa potilaan oikeus hyvään hoitoon sekä kestävään hoitosuhteeseen niin halutessaan. Työtä tehdään potilaan parhaaksi, ei järjestelmän.

Vaikuttamistyön ohella Hammaslääkäriliiton tärkeä tehtävä on viestiä jäsenkunnalle muutoksesta. Kannustan seuraamaan liiton viestintäkanavia ja osallistumaan kenttäkierrokseen, jonka liitto kussakin paikallisosastossa järjestää.

Sirpa Tilander