Hammaslääkäri

Maanantai 19.08.2019

Sote soten jälkeen

15.3.2019
Anja Eerola

Tämän Hammaslääkärilehden ilmestyessä luultavasti tiedetään, miten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen uudistukselle eduskunnassa kävi. On esitetty hyviä perusteita toivoa sekä uudistuksen läpimenoa että sen kaatumista. Perustuslakivaliokunnan tuoreessa mietinnössä edellytettiin vielä monia muutoksia, mutta erityisesti kiistojen keskiössä on tällä hallituskaudella ollut valinnanvapaus.

Valinnanvapaus on tuttua suun terveydenhuollossa: vuoden 2002 hammashoidon kokonaisuudistuksen jälkeen potilas on voinut hakeutua hoitoon terveyskeskukseen tai yksityishammaslääkärille ja saanut hoitoon yhteiskunnan rahaa. Potilaan omavastuu on toki koko ajan ollut terveyskeskuksissa pienempi, mutta Kela-korvauksetkin olivat enimmillään lähes 40 prosenttia. Niiden leikkaamisen jälkeen suun terveydenhuollon valinnanvapaus on enää vain muisto.

Tätä nykyistä mallia kehittämällä ja vaikkapa laatu- ja toimintamittareita lisäämällä olisi suun terveydenhuoltoon ollut mahdollista saada nykyistä toimivampi ja yhdenvertaisempi järjestelmä. Laaja poliittinen yhteisymmärrys on kuitenkin siitä, että tarvitaan isompi remontti, jossa muun muassa rahoitus uudistetaan ja koko terveydenhuollon järjestämisvastuu siirretään isommille yksiköille.

Hammaslääkäriliiton organisoiman vaikuttamistyön pääviestit on viimeisten vuosien ajan rakennettu suunterveyden ja suun terveydenhuollon palvelujen merkityksen ympärille. Logiikka menee näin: jos päättäjä ei ymmärrä suunterveyden merkitystä osana ihmisen terveyttä ja hyvinvointia, palveluista ei säädetä velvoittavasti eikä niihin myöskään ohjata julkista rahaa.

Hallituksen esityksessä laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta suun terveydenhuollon palveluista esitettiin säädettäväksi pääosin samoin periaattein kuin väestön tarvitsemista muista palveluista. Ilman vaikuttamistyötä tätä ei olisi saavutettu. Haasteena tässäkin mallissa on raha. Malli kuin malli, hampaallisena ikääntyvän väestön laadukkaiden, toimivien ja kohtuuhintaisten palvelujen järjestämisessä ei nykyisellä rahamäärällä pärjätä.

Mistä ja miten saadaan lisää rahaa? Ei mistään – ainakaan jos ei tehdä töitä sen eteen. Mainio työnteon hetki on nyt eduskuntavaalien alla. Puolueet ehdokkaineen ovat liikkeellä ympäri maata. Ne ovat kiinnostuneita äänestäjien ja eri tahojen näkemyksistä ja ideoista. Liitto tekee vaikuttamistyötä koko ajan, mutta taas tänä keväänä tarvitaan meitä kaikkia.

Paikallisosastoihin ja -seuroihin on lähetetty liiton vaaliesitteitä ja toimintaohjeet. Toreilla, kauppakeskuksissa, messuilla ja muissa tapahtumissa on nyt oiva mahdollisuus ottaa ehdokkaita hihasta kiinni ja antaa tietoisku liiton vaaliesitteen kera. Voi kertoa, että kaksi kolmesta aikuisesta sairastaa hammas- ja suusairauksia. Hoitamattomina niistä aiheutuu merkittäviä terveys- ja kustannusriskejä. Suun terveydenhuollon palveluja tarvitsee koko väestö useita kertoja elämän aikana. Osalle väestöä palvelut ovat liian kalliita. Yksinkertaisia viestejä, joista kertomalla jokainen hammaslääkäri voi olla mukana viemässä tietoa suunterveydestä ja suun terveydenhuollon palveluista varmistaen samalla omaa tulevaisuuttaan. Hammaslääkäriliiton verkkosivuilla www.hammaslaakariliitto.fi on lisäinfoa.

Vaalituloksen pohjalta alkavat hallitusneuvottelut, joissa päätetään hallitusohjelman sisältö. Varmaa on, että sote-järjestelyt kuormittavat seuraavaakin luultavasti eri pohjalta muodostettavaa hallitusta. Hallitusohjelmaan olisi hyvä saada väestön suun terveydenhuollon kehittämistä tukeva kirjaus.

Vaikuttamistyö ei siis pääty huhtikuun vaaleihin. Hammaslääkärien kannattaa pitää kovaa ääntä ja meteliä laadukkaiden ja kohtuuhintaisten palvelujen puolesta.

Anja Eerola