Hammaslääkäri

Tiistai 21.08.2018

Tapaus Macchiarini

23.10.2017
Jukka H. Meurman

Vuonna 2010 Karolinska Institutet rekrytoi joukkoonsa italialaisen huippukirurgin Paolo Macchiarinin. Tämä rekrytointi johti sittemmin yliopiston varakanslerin, rehtorin ja Nobel-komitean sihteerin eroon. Myöhemmin Karolinskan koko hallitus sai lähtöpassit.

Tapaus Macchiarini langetti ylisummaan pitkän varjon tämän maailmankuulun lääketieteellisen yliopiston ylle. Mitä oikein oli päässyt tapahtumaan?

Lyhyesti todettuna Macchiarinin toiminta oli epäeettistä ja johti usean potilaan kuolemaan. Hänen oli kuitenkin annettu vapaasti toimia, ennen kuin asiaan puututtiin, vaikka klinikasta oli esitetty epäilyjä Macchiarinin toiminnasta. Tapaus Macchiarinilla ei ole sinänsä mitään tekemistä hammaslääketieteen kanssa, mutta se muistuttaa mieliin, kuinka tärkeää kaikessa lääketieteellisessä toiminnassa on pelisääntöjen tarkka noudattaminen.

Thoraxkirurgi Macchiarini tuli tunnetuksi herooisista leikkauksista. Hän oli jo ennen Karolinskan uraansa kansainvälisen median lemmikki ja naisten hurmuri. Ongelmat Ruotsissa alkoivat, kun hän asensi potilaille synteettisestä materiaalista valmistettuja henkitorvia käyttäen hyväkseen kantasoluja. Idea oli, että potilaan omat kantasolut kasvavat peittäen keinomateriaalin. Pulma oli vain siinä, että kahdeksasta leikatusta potilaasta seitsemän kuoli melko pian leikkauksen jälkeen ja kahdeksas on edelleen henkihieverissä.

Vuonna 2016 Karolinska irtisanoi Macchiarinin työsopimuksen ja käynnisti sisäisen tarkastuksen. Sitten myös Ruotsin lääkintäviranomaiset ja jopa hallitus puuttuivat asiaan, ja tapausta on käsitelty useissa instansseissa – ja laajalti myös julkisuudessa. Macchiarinin toimintaa tutkittaessa ilmeni lukuisia puutteita. Kokeellisille leikkauksille ei ollut edes haettu asianmukaisia eettisiä eikä muitakaan lupia eikä niissä käytettyjä materiaaleja ollut riittävästi testattu. Kantasolututkimuksissa oli laboratoriossa oikaistu useassa kohdassa.

Kuitenkin hän oli saanut ilmeisen vapaasti toimia ilman ulkopuolista kontrollia. Itse hän vähätteli ilmenneitä komplikaatioita ja väitti, että potilaat olisivat ilman leikkaustakin kuolleet. Tämä ei selvitysten mukaan pidä paikkaansa.

Macchiarini oli siis saavuttanut maailmanmainetta hienoilla leikkauksillaan. Hän oli julkaissut tutkimuksiaan huippulehdissä. Juuri siksi Karolinska rekrytoi hänet tavanomaisesta professuurin täyttömenettelystä poiketen nousevana tähtenä regeneratiivisen lääketieteen alalla.

Mutta em. selvityksissä kävi ilmi varsin merkillisiä asioita. Macchiarini oli väittänyt olleensa Barcelonan ja Hannoverin yliopistojen professori, mikä ei pitänyt paikkaansa. Hänen tieteellisissä julkaisuissaan havaittiin useita puutteita, ja hän on nyt syytteessä myös tiedevilpistä.
Karolinskan toiminnassa havaittiin hänen osaltaan myös vakavia puutteita alkaen rekrytointiprosessista, minkä yhteydessä tietoja ei ollut tarkistettu eikä hänen toimintaansa kokeellisessa kirurgiassa ajoissa reagoitu. Macchiarini oli karismaattisena kirurgina hurmannut Karolinskan johdon. Hän itse kiistää edelleen kaikki syytökset, mutta asia ei ole vielä loppuun käsitelty. Saatuaan potkut Karolinskasta Macchiarini toimii nykyään kirurgina Venäjällä.

Tapauksesta on paljon opittavaa. Tuntemattomia kollegoita rekrytoitaessa taustat on syytä tarkistaa huolella eikä hurmaantua henkilöstä. Lääketieteellisissä potilaskokeissa ja tutkimuksissa on tarkat eettiset ja moraaliset pelisäännöt, joita on pilkulleen noudatettava. Yksikön johto on viime kädessä vastuussa siitä, mitä klinikassa kulloinkin huseerataan ja mahdolliset epäilyt, koskivatpa ne kliinistä toimintaa tai tieteen tekemistä, on asianmukaisesti tutkittava.

J H Meurman
Jukka.Meurman@Helsinki.Fi

Lääke & tiede