Kariesvaurioiden nykyaikaiseen hoitoon kuuluu, että niiden syytekijät tunnistetaan ja pyritään poistamaan. Paikkaushoitoon suhtaudutaan aiempaa pidättyväisemmin.
Poraan tartutaan vasta, kun vaurion pysäyttäminen ei ole mahdollista. Alkavien kariesvaurioiden noninvasiivinen hoito tuottaa terveyttä ja se on myös taloudellisesti tehokasta.
Paikattuja hampaita voidaan joutua korjailemaan toistuvasti. Jos paikkauskierteen pitkäaikaiskustannukset otetaan huomioon, operatiivisesti painottuneen hoidon kustannukset voivat olla moninkertaiset noninvasiiviseen hoitoon verrattuna. Silti kariesvaurioiden pysäytyshoito yleistyy tuskastuttavan hitaasti, vaikka sen periaatteet on esitelty niin alan oppikirjoissa kuin kansallisissa Käypä hoito -suosituksissammekin.
Tanskalaisessa Odderin pikkukaupungissa on otettu tavoitteeksi, että lapsilla ja nuorilla ei pääsääntöisesti ole lainkaan paikkoja pysyvissä hampaissaan, kun he 18 vuoden iässä jättävät julkisen suun terveydenhuollon. Samalla halutaan päästä eroon lasten hammashoitopelosta, mihin pitäisi olla hyvät mahdollisuudet, kun poraan ei ole tarvetta tarttua. Toivottavasti Suomessakin ryhdytään asettamaan vastaavanlaisia tavoitteita.
Paikkaushoidon vähentämisen kulmakivenä on hyvin järjestetty terveyden edistämistoiminta. Suurin osa ihmisistä pystyisi säilyttämään hampaansa terveinä harjaamalla ne fluorihammastahnalla kahdesti päivässä, puhdistamalla hammasvälit päivittäin, noudattamalla terveellistä ruokavaliota ja juomalla janojuomanaan vettä.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kuntien tehtäviin. Suunterveyden edistämistyössä tarvitaan alan ammattihenkilöiden työpanosta, mutta avainasemassa ovat kodit, neuvolat, päivähoidon ja varhaiskasvatuksen yksiköt, koulut sekä sellaiset kolmannen sektorin toimijat, jotka tavalla tai toisella osallistuvat lasten ja nuorten kasvatukseen. Joukkuelajien urheiluvalmentajien merkitys on tässä suhteessa erittäin suuri.
Olisi hyvä, jos kaikki kansalaiset oppisivat suunterveyden ylläpitämisen perusasiat muualla kuin hammashoitoloissa. Vastaanotoilla tapahtuvan yksilöllisen terveysneuvonnan edellytykset paranevat ratkaisevasti, jos kaikkien kuntalaisten terveysosaaminen on hyvällä tolalla.
Läheskään kaikki kunnat eivät ole järjestäneet terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla. Kunnan eri toimialojen yhteistyössä on paljon parannettavaa. Sama koskee yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksessa terveyden edistämisen suunnitellaan jäävän kuntien tehtäväksi. Tekeillä olevat uudistukset tuskin edesauttavat terveyden edistämisen tehostamista sellaisissa kunnissa, joissa siihen liittyvät toimet nykyisin ovat riittämättömiä.
Kokonaan ei voida välttää sitä, että uusia kariesvaurioita syntyy. Jos näin käy, niiden eteneminen pitää pyrkiä pysäyttämään niin ajoissa, että aiemmin paikkaamattomille hammaspinnoille ei koskaan tarvitsisi tehdä sitä ensimmäistä paikkaa, joka pahimmassa tapauksessa saattaa toimia paikkauskierteen lähtölaukauksena. Jos tällaista toimintatapaa systemaattisesti noudatetaan, kariesvaurioiden operatiivisen hoidon tarve vääjäämättä vähenee.
Hampaiden paikkauksesta vähin erin vapautuvaa työpanosta tarvitaan kipeästi nykyisin liian vähälle huomiolle jäävien suunterveyden ongelmien, ennen muuta hampaiden kiinnityskudossairauksien hoitoon. Parodontiumin tulehdusten eliminointi on tärkeää sekä suun- että yleisterveyden näkökulmasta, sillä parodontaalisairaudet ovat useiden keskeisten kansansairauksien itsenäisiä syytekijöitä.