Hammaslääkäri

Tiistai 21.05.2019

Kirjoitusohjeet: Tiede & työ

Yleisiä ohjeita

Otsikko ja väliotsikot

Hyvä otsikko on lyhyt ja napakka. Se kuvaa muutamalla sanalla kirjoituksen sisältöä tai tutkimuksen tulosta. Otsikossa ei tule käyttää vierasperäisiä sanoja, lyhenteitä tai sulkeita.
Teksti tulee varustaa lyhyin väliotsikoin. Vapaamuotoiset, informatiiviset väliotsikot parantavat kirjoituksen luettavuutta. Väliotsikoiden lisäksi voidaan käyttää täsmentäviä lyhyitä alaotsikoita.

Kirjoituksen sisältö ja kieliasu

Kirjoitusten tulee olla mahdollisimman monia hammaslääkäreitä kiinnostavia silloinkin, kun ne käsittelevät suppeita erikoisaloja.

Kieliasun tulee olla sujuvaa, selkeää yleiskieltä. Kirjoitusten tulee olla mahdollisimman huolella laadittuja ja viimeisteltyjä, vaikka kirjoitusten kieliasu tarkistetaan vielä toimitusvaiheessa. Vierasperäisiä sanoja on vältettävä, jos hyvä suomenkielinen vastine on olemassa. Kirjoitusasun tarkistamiseen suositellaan Duodecimin kirjaa Lääketieteen termit.

Käsikirjoituksessa käytetään vain pienaakkosia (gemena). Suuraakkosia (VERSAALI) ei saa käyttää edes otsikoissa eikä taulukoissa, jotta ei synny epäselvyyttä, mitkä sanat on tarkoitettu isolla alkukirjaimella kirjoitettaviksi.

Vain tavallisimpia, vakiintuneita lyhenteitä suositellaan käytettäväksi. Harvinaisemmat lyhenteet on kirjoitettava ensimmäisen kerran tekstissä kokonaisuudessaan ja lyhenne ilmaistava suluissa.

Lääkeaineista käytetään vaikuttavan aineen suomenkielistä nimeä siinä muodossa, jota käytetään Pharmaca Fennicassa. Muista kemiallisista aineista käytetään suomenkielisiä nimityksiä. Lääkkeiden ja muiden tuotteiden kauppanimet varustetaan rekisteröityä tavaramerkkiä ilmaisevalla merkillä ®.

Luvat kuviin ja lainauksiin tarvitaan

Kuvia ja taulukoita muista julkaisuista lainattaessa kirjoittajan on hankittava niille julkaisulupa sekä alkuperäisen artikkelin tekijältä että ne julkaisseelta lehdeltä tai kirjan kustantajalta.

Jos potilastapausten valokuvissa esiintyvät henkilöt voidaan kuvista tunnistaa, on heiltä saatava kirjallinen lupa kuvan julkaisemiseen. Myös kuvan oikeudenhaltijan lupa tarvitaan (yleensä valokuvaaja).

Julkaisuluvat on lähetettävä kirjallisina toimitukseen käsikirjoituksen mukana ja niissä tulee mainita julkaisuoikeus Hammaslääkärilehdessä sekä paperi- että sähköisenä versiona.

Lue kuvia ja kuvioita koskevat tekniset ohjeet tästä.

Tieteelliset artikkelit

Tieteellisten käsikirjoitusten sekä niiden liitemateriaalin vastaanotto samoin kuin käsikirjoitusten arviointiprosessi tapahtuvat sähköisellä Open Journal Systems -toimitusalustalla.

Käsikirjoituksen lähettäjä rekisteröityy järjestelmään ja luo henkilökohtaisen profiilin käyttäjätunnuksineen. Profiilin luominen tapahtuu aloitussivun oikeassa yläreunassa olevasta ”Rekisteröidy”-linkistä. Seuraavilla kerroilla järjestelmään kirjaudutaan ”Kirjaudu sisään”-linkistä.

Järjestelmän käyttäjän henkilöllisyys ei tule muiden kuin Apollonian tieteellisen toimituksen tietoon.

Huomioi, että jos kirjoitus perustuu hammaslääketieteen perustutkinto-opiskelijan opinnäytetyöhön, kirjeenvaihdosta vastaavana kirjoittajana tulee olla työn ohjaaja. Kirjeenvaihto lähetetään tiedoksi myös opiskelijalle.

Tarkemmat OJS:n käyttöohjeet löydät tästä.

OJS-toimitusalustasta on käytössä versio OJS3 (julkaistu 11.1.2017). Jos järjestelmään kirjautumisessa tai sen käytössä ilmenee ongelmia, ota yhteyttä tiedetoimittaja Laura Kimariin (laura.kimari@apollonia.fi). Myös palautetta järjestelmän toimivuudesta voi antaa samaan osoitteeseen.

Alkuperäistutkimusten, katsausten ja tapausselostusten sopiva pituus on kirjallisuusluetteloineen noin 10–20 A4-liuskaa rivivälillä 2.

Tieteellisen käsikirjoituksen alussa tulee ilmoittaa kaikkien kirjoittajien nimet, oppiarvot tai tutkinnot ja toimipaikat. Käsikirjoituksen alussa tulee olla myös tutkimuksen täydellinen otsikko. Otsikon lisäksi esitetään lyhyt, enintään 35 merkkiä pitkä journalistinen eli juokseva otsikko, joka kuvaa artikkelin sisältöä (tämä otsikko kulkee painetussa lehdessä sivun yläreunassa läpi artikkelin). Lisäksi on mahdollista esittää erikseen enintään 70 merkkiä pitkä pääotsikko (tämä otsikko painetaan artikkelin alkuun, tekstin yläpuolelle isoilla kirjaimilla.)

Toimitus pyytää alkuperäis- ja katsausartikkeleista sekä kirjallisuuskatsauksella varustetuista tapausselostuksista vähintään kahden asiantuntijan vertaisarvion kirjoituksen julkaisukelpoisuudesta. Tämän jälkeen mahdolliset asiantuntijoiden sekä toimituksen korjausehdotukset toimitetaan kirjoittajille. Arvioinnissa käytetään tiedonvälityksen apuna OJS – järjestelmää, johon kirjautumalla on mahdollista seurata oman käsikirjoituksen arviointiprosessin etenemistä.

Julkaistavaksi hyväksyttyjen tieteellisten artikkelien julkaisuoikeus siirtyy sopimuksella Suomen Hammaslääkärilehdelle.

Arviointijärjestelmän läpikäyneet kirjoitukset merkitään Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian logolla ja hyväksymispäivämäärällä.

Suomen Hammaslääkärilehdessä julkaistut tieteelliset artikkelit oikeuttavat 0,5 EVO -pisteeseen.

Tiivistelmä - sammanfattning - abstract

Alkuperäistutkimukset, tapausselostukset ja katsaukset tulee aloittaa suomenkielisellä tiivistelmällä, jonka pituus on enintään 1300 merkkiä välilyönteineen. Tiivistelmässä tulee olla seuraavat välitosikot: Lähtökohdat, Menetelmät, Tulokset ja Johtopäätökset.

Alkuperäistutkimuksiin, tapausselostuksiin ja katsauksiin tulee liittää myös englanninkielinen tiivistelmä, josta ilmenee artikkelin nimi ja keskeinen sisältö. Tiivistelmä tulee varustaa englanninkielisellä otsikolla. Kirjoittaja voi toimittaa lisäksi myös ruotsinkielisen lyhennelmän. Ruotsin- ja englanninkielisiin kirjoituksiin liitetään suomenkielinen tiivistelmä. Näiden tiivistelmien pituus on noin 250 sanaa.

Tarvittaessa lehden toimitus hoitaa tiivistelmän kielentarkastuksen. Kirjoittajan tulee mainita, onko hän tarkistuttanut tiivistelmän kielentarkastajalla.

Taulukot

Taulukoiden tulee täydentää tekstiä eikä toistaa tekstissä esitettyä tietoa. Viittaus taulukkoon merkitään suluissa tekstiin (taulukko). Taulukoissa käytetyt lyhenteet on selitettävä. Taulukot liitetään tarjottavaan käsikirjoitukseen.

Kuvat ja kuviot

Sähköiset kuvat ja kuviot tulee lähettää erillisinä kuvatiedostoina, ei tekstin joukkoon upotettuina, ja tiedostoissa tulee olla riittävän suuri resoluutio.

Kuvatekstit kirjoitetaan artikkelin loppuun numerojärjestykseen. Katso tästä tarkemmat kuvia ja kuvioita koskevat ohjeet.

Kirjallisuusluettelo

Kirjallisuusviitteet merkitään tekstiin, taulukoihin tai kuvateksteihin sulkeissa olevilla numeroilla. Jos viitteitä on useita, ne esitetään numerojärjestyksessä, esimerkiksi (1, 3‒6, 9). Jos viite on lauseen subjektina, merkitään numero sulkeissa viittauksen jälkeen.

Kirjallisuusluetteloon kootaan ja numeroidaan viitteet Vancouver-järjestelmän mukaisesti siinä järjestyksessä kuin ne esiintyvät tekstissä.

Alkuperäistutkimusten, katsausten ja tapausselostusten viitteiden määrä tulee rajoittaa noin 30:een. Kirjallisuuskatsauksissa viitteiden määrä voi olla noin 40.

  • Lehtiartikkeleista merkitään tekijän nimi tai tekijäin nimet, artikkelin otsikko, lehden nimi käyttäen kansainvälisiä lyhenteitä (List of Journals, Index Medicus), julkaisuvuosi, vuosikerta ja numero sekä viitteen sivunumerot.
  • Kirjoista mainitaan tekijän nimi tai tekijäin nimet, artikkelin otsikko, kirjan nimi, painos, julkaisupaikan suomenkielinen nimi, kustantaja, painatusvuosi sekä viitteen sivunumerot.
  • Raporteista, selvityksistä ja mietinnöistä merkitään tekijä/tekijät. Jos nimettyjä tekijöitä ei ole, merkitään ryhmän, komitean tai julkaisijajärjestön nimi kokonaisuudessaan. Lisäksi ilmoitetaan otsikko, julkaisupaikka, laitos tai viranomainen ja julkaisuvuosi.
  • Tekijännimiä mainitaan korkeintaan 6 yhtä luettelokohtaa kohden. Jos kirjoittajia on enemmän, merkitään vain ensimmäiset 6 ja sen jälkeen ”ym.” (esim. Laaksonen M, Suojanen J, Nurmenniemi S, Läärä E, Sorsa T, Salo T. ym.).
  • Jos viitteenä on allekirjoittamaton pääkirjoitus, merkitään se maininnalla pääkirjoitus.
  • Myös sähköisessä muodossa olevat julkaisut voidaan merkitä luetteloon. Tällöin kirjallisuusluetteloon merkitään muiden tunnistetietojen lisäksi julkaisun verkko-osoite ja viittaamisen ajankohta.
  • Hyväksytyt, mutta vielä julkaisemattomat kirjoitukset liitetään kirjallisuusluetteloon merkitsemällä julkaisun jälkeen sulkuihin (painossa).
  • Julkaisemattomat havainnot ja henkilökohtaiset tiedonannot voidaan mainita sulkeissa tekstissä (esimerkiksi Meikäläinen M, henkilökohtainen tiedonanto), mutta niitä ei merkitä kirjallisuusluetteloon.

Esimerkki:
Kirjallisuusluettelo

  1. Soukka T, Gaebler J, Meurman O. Suu- ja leukakirurgisten infektioiden yksinkertainen bakteeriviljely. Suom Hammaslääkäril 2017; 24(1): 18–22.
  2. Laaksonen M, Suojanen J, Nurmenniemi S, Läärä E, Sorsa T, Salo T. The enamel matrix derivative (Emdogain) enhances human tongue carcinoma cells gelatinase production, migration and metastasis formation. Oral Oncol 2008; 44(8): 733–42.
  3. Oikarinen K. Hammastapaturmat. Kirjassa: Kunnamo I. ym. (toim.). Lääkärin käsikirja. Jyväskylä: Duodecim; 2002. s. 273.
  4. Suomalainen A. Cone beam computed tomography in oral radiology. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto; 2010.
  5. Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilasasiakirjojen laatiminen ja käsittely. Opas terveydenhuollolle Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012: 4. [http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=5197397&name=DLFE.... Haettu 30.8.2012.

Tutkimuksen eettisyys

Tutkimusartikkelin tulee sisältää selvitys tutkimuksen eettisyydestä.

Eripainokset

Mahdollisista eripainoksista on sovittava ennen lehden ilmestymistä. Yleensä on edullisempaa ottaa kirjoituksista valokopioita kuin eripainoksia.

Väitöskatsaukset

Hammaslääketieteen alaan kuuluvat väitöskatsaukset julkaistaan Suomen Hammaslääkärilehdessä. Muita väitöstutkimuksia julkaistaan toimituksen harkinnan mukaan. Väitöskatsauksia ja väitöskirja-apurahoja koskevat ohjeet löytyvät Apollonian kotisivuilta.

Seuraava potilas -palsta

Seuraava potilas -palstalla julkaistaan potilastapausselostuksia, jotka eivät läpikäy tieteellisten artikkelien arviointia. Tekstin pituus on 8000–9000 merkkiä (välilyönnit mukaan lukien).

Mukana voi olla yhteensä 5–12 kuvaa alkutilanteesta, hoidon välivaiheista ja lopputilanteesta.
Katso tästä kuvia koskevat ohjeet.

Kirjallisuusviitteitä voi olla enintään 5, ks. ohje kirjallisuusluettelon laatimiseksi. Muista myös naseva pääotsikko sekä väliotsikot.

Mallia Seuraava potilas -formaatista voi ottaa mm. näistä:

Niemi ym.: Traumaattisen ja kuluneen purennan kuntoutus protetiikalla
Avellan, Aittola & Lakio: Kuluneen hampaiston kuntouttaminen kiinteällä protetiikalla

Puheenvuoro

Hammaslääketieteeseen, suun terveydenhuoltoon ja hammaslääkärien työhön liittyviä keskustelupuheenvuorokirjoituksia julkaistaan Puheenvuoro-palstalla lehden Tiede&työ-osiossa. Kirjoituksen pituus on 3000–4000 merkkiä välilyönteineen. Muista myös naseva otsikointi.

PM-yhteistyö

Suomen Hammaslääkärilehti harjoittaa tiedeartikkeliyhteistyötä muiden pohjoismaisten hammaslääkärilehtien kanssa.

Suomalaisilla tiedeartikkelien kirjoittajilla on mahdollisuus saada artikkelinsa julkaistua Suomen Hammaslääkärilehden lisäksi yhdessä tai useammassa pohjoismaisessa hammaslääkärilehdessä.

Suomen Hammaslääkärilehden tiedetoimitus tarjoaa lehteen julkaistavaksi hyväksyttyjä artikkeleita muille lehdille käännettäviksi ja julkaistaviksi kirjoittajien suostumuksella ja oman harkintansa mukaan.