Kysely:
Aimo, 51 v., tulee vastaanotollesi ennakkoon ilmoittamatta poski turvoksissa keskellä päivää. Hän kertoo, että edellisestä käynnistä on noin 15 vuotta. Silloin hänelle on tullut hammashoitopelko eikä hän ole sen jälkeen käynyt hammashoidossa. Aimo kertoo luottavansa sinuun, koska n. 20 vuotta sitten olet kuulemma hoitanut häntä kuunnellen ja ymmärtäen etkä vain automaattisesti poistanut särkevää hammasta.
Sinulla ei ole vapaita hoitoaikoja, ja kaupunki on ulkoistanut ensiapupäivystyksen yksityiselle yritykselle keskustaan. Sopimuksen mukaan kaikki ensiapupotilaat pitäisi ohjata sinne mahdollisen sopimussakon uhalla.
Aimon hoitamista omien potilaiden välissä haittaa lisäksi se, että työnantaja on määrännyt potilashoitoajat kaikille samanmittaisiksi, myös pelkopotilaille.
Mitä teet?
Arkipäivän etiikkaa -kyselyyn saatiin 34 vastausta. Näin vastaukset jakautuivat.
Eettisen valiokunnan kommentti
Vuoden 2018 Etiikkapäivän otsikkona oli Kliinistä autonomiaa potilaan parhaaksi vai sanelupolitiikkaa talouden ehdoilla? Yksityisvastaanottojen ketjuuntuminen, kiristyvä kilpailu, talouden ehtojen korostuminen, hoitotakuusäädökset ja hoitojonot, sote-uudistus jne. muuttavat toimintaympäristöämme, minkä saatetaan kokea uhkaavan perinteistä hammaslääkärin itsenäistä harkintavaltaa päättää potilaan hoidosta yhdessä potilaan kanssa tämän parhaaksi.
Keskustelun johdatteluksi laadittiin Hammaslääkäriliiton Arkipäivän etiikkaa -kyselyksi esimerkkitapaus keski-ikäisestä miehestä, jolle on kehittynyt hammaslääkäripelko ja jonka edellisestä käynnistä on 15 vuotta. Nyt hän hakeutuu säryn vuoksi juuri sen hammaslääkärin luokse, johon on syntynyt luottamus vuosia aikaisemmin.
Terveyskeskuksen käytännöt ovat kuitenkin muuttuneet: vapaita hoitoaikoja ei löydy saman tien ja ensiapupäivystys on ulkoistettu mahdollisen sopimussakon uhalla. Yksilöllisiä tarpeita, kuten pelkäävien potilaiden vaatimaa pidempää hoitoaikaa, ei voida työnantajan kannan mukaan huomioida. Vastaajille annettiin viisi toimintavaihtoehtoa ja lisäksi mahdollisuus vapaisiin kommentteihin.
Hammaslääkäriliiton jäsenille suunnatussa työmarkkinakyselyssä kysyttiin vuonna 2016, mitä ymmärrämme kliinisellä autonomialla. Suurin osa vastanneista katsoi sen tarkoittavan mahdollisuutta päättää itsenäisesti yhteisymmärryksessä potilaan kanssa tämän diagnoosin mukaisesta hoidosta. Päätöksenteon tukiverkkona meillä on apunamme asiantuntijoiden laatimat Käypä hoito -suositukset sekä yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet.
Kliinistä autonomiaa rajoittavaksi saatetaan kokea työnantajan työnjohto-oikeus, jolla ohjataan toimintatapoja mm. yhdenvertaisuuden, tehokkuuden ja kustannusten hillinnän vuoksi. Yksityissektorilla vuokranantajan sopimukset taloudellisen tuloksen tai markkinaosuuksien lisäämiseksi voidaan myös kokea hammaslääkärin kliinistä autonomiaa kaventavina.
Hammaslääkäriliiton eettisissä ohjeissa sanotaan mm. ”Hammaslääkärin velvollisuus on pyrkiä siihen, että potilaiden paras toteutuu kaikissa olosuhteissa niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta.” ”Hammaslääkärillä tulee olla oikeus itsenäiseen harkintaan potilasta hoitaessaan.”
Arkkiatri Risto Pelkonen kirjoittaa Lääkärin etiikka -kirjassa, että oikeudenmukaisuusperiaatteen vuoksi yhtäläisessä tarpeessa olevia ei voi kohdella eri tavalla eikä erilaisia tapauksia voi ratkaista samalla tavalla.
Miten tulkitsemme eettisesti kestävällä tavalla näitä periaatteita? Mitkä potilaiden tarpeista ovat perusteltuja, miten yhteiskunnan resurssit jaetaan oikeudenmukaisesti ja miten pitkälle ulottuu hammaslääkärin oma kliininen autonomia?
Yksikään 34 kyselyyn vastanneesta ei ollut valmis perumaan muiden potilaiden aikoja (kysehän ei ollut akuutisti henkeä uhkaavasta tilanteesta). Kuitenkin 14 kollegaa ilmoitti antavansa ensiavun, vaikka muut potilaat joutuvat odottamaan.
Kommenteissa mainittiin mm., että pelkopotilas erityisesti on hoidettava, vaikka päivä menisi sekaisin. Toisaalta sanottiin, että ”sama kohtelu kaikille potilaille”. Yksi kollega olisi antanut antibioottireseptin, mutta kommenteissa tuotiin esiin kunnollisen ensiavun tarve, ei ”kiireessä jotakin”.
Toiseksi suurin ryhmä vastanneista (11 kpl) noudattaisi työnantajan ohjeistusta ja lähettäisi potilaan päivystysklinikalle, mutta varaisi sitten jatkoajan itselleen, eli pyrkisi noudattamaan potilaan toivetta hoitavasta hammaslääkäristä.
Vastaajien tausta (julkinen/yksityinen sektori) ei ole tiedossa, mutta osa asettaisi potilaan tarvitseman avun ensisijaiseksi huolimatta ohjeistuksista tai mahdollisista työnantajaan kohdistuvista sanktioista. Työnantajan ohjeistuksiakin kritisoitiin; ottavatko ne aina huomioon potilaan parhaan hoidon tai kohtelun?
Kuten tässäkin Arkipäivän etiikkaa -tapauksessa, on eettisissä kysymyksissä usein vaikea osoittaa yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua tai toimintatapaa. Näkökulmat ja tärkeiksi koetut arvot eivät ole yhteneviä tilanteessa kuin tilanteessa. Joudumme sen vuoksi punnitsemaan eettisten periaatteiden oikeudenmukaista soveltamista arjen tilanteissa, mikä voi herättää myös ristiriitaisia tunteita toimijassa. Siksi on tärkeää ylläpitää ammattikunnan omaa eettistä pohdintaa ja keskustelua niin, että muutoksissa voimme säilyttää potilaiden luottamuksen sekä profession yhteisen arvopohjan, tavoitteet ja eettiset periaatteet. Ulkopuolisten tahojen ei tule määrittää ammattietiikkaamme.
Mahdollisuus hoitaa potilaita hyvin, potilaiden ja yhteiskunnan luottamus ja hammaslääkärien ammattitaidon arvostus sekä kliininen autonomia ovat keskeisiä myös motivaation ja työhyvinvoinnin kannalta.
Ulla Hautanen
Hammaslääkäriliiton eettisen valiokunnan puheenjohtaja
Tuula Wahlman-Calderara
Hammaslääkäriliiton eettisen valiokunnan jäsen
Millainen on hyvä hammaslääkäri?
Ota kantaa Hammaslääkäriliiton jäsensivustolla uuteen Arkipäivän etiikkaa -kyselyyn Millainen on hyvä hammaslääkäri? (kirjautuminen jäsentunniksilla). Samasta aiheesta keskustellaan myös Hammaslääkäriliiton Etiikkapäivässä. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu.
Jäsensivuilla on esitelty tähän mennessä 36 Arkipäivän etiikkaa -kyselyä, joita hammaslääkärit ovat voineet pohtia ja kommentoida. Kyselyjen yhteenvedot löytyvät liiton jäsensivustolta kohdasta Työelämä ja edunvalvonta > Hammaslääkärin etiikka.
Jäsensivustolta löytyy myös jäsenille suunnattua etiikkatietoa kohdasta Työelämä ja edunvalvonta > Hammaslääkärin etiikka.