Arkipäivän etiikkaa -kyselyyn saatiin 34 vastausta. Näin vastaukset jakautuivat.
Eettisen valiokunnan kommentti
Kuka ei haluaisi olla hyvä hammaslääkäri? Millainen hyvä hammaslääkäri on? Olenko kylliksi hyvä? Olinko kylliksi hyvä tänään? Tämänkaltaisia kysymyksiä hammaslääkärit asettavat itselleen.
Tässä kyselyssä kukin vastaaja valitsi vain kolme omasta mielestään tärkeintä ominaisuutta. Tämä ei tarkoita sitä, että muut ominaisuudet olisivat merkityksettömiä. Kysymykseen olennaisista, mutta valikosta puuttuvista ominaisuuksista mainittiin vapaissa kommenteissa aseptinen työskentely, objektiivisuus ja eettisten ohjeiden noudattaminen sekä arvon antaminen myös toisille kollegoille.
On ilahduttavaa, että vastausvaihtoehto ’pitkäjännitteinen, terveyttä edistävä, ajattelee potilaan parasta myös tulevaisuudessa’ koettiin selvästi tärkeimmäksi ominaisuudeksi. Tänä päivänä tämän toteuttaminen on monin paikoin käynyt haastavammaksi, kun hoito yhä enemmän pirstaloituu. Hoitosuhteet jäävät usein lyhyiksi, ja pitkäkestoiset hoitosuhteet käyvät yhä harvinaisemmiksi. Potilaat ’shoppailevat’ ja myös järjestelmä ruokkii tällaista kehitystä. Tällaisessa tilanteessa on vaarana, että sitoutuminen kärsii, ehkä puolin ja toisin, pitkän aikavälin terveystavoitteita ei saavuteta, eikä yhdessä nähdä terveyttä edistävän toiminnan tulosta.
Kyselyn vapaissa kommenteissa tuotiin esille myös, että toimintaa tänä päivänä johtaa usein joku muu kuin hammaslääkäri. Hoitovastuu on tästä huolimatta hammaslääkärillä. Tämän koettiin aiheuttavan ristiriitaa pyrkimyksessä hyvään hammaslääkäriyteen.
’Teknisesti taitava’ sai vastauksista vain noin kymmenen prosenttia. Vaikka tämä puoli on vahvasti esillä sekä hammaslääkärien perus- että täydennyskoulutuksessa, teknistä suoriutumista pidetään ilmeisesti vastaajien keskuudessa melko lailla itsestäänselvyytenä. Hammaslääkäri kasvaa rooliinsa koulutuksen ja kokemuksen myötä. Hyvä hammaslääkäri on paljon enemmän kuin akateemisesti koulutettu käsityöläinen. Vanha totuushan on se, ettei paikkaamalla ja monella muulla hoitotoimenpiteellä terveyttä edistetä, vaan korjataan sairauden aiheuttamia vaurioita.
Voi olettaa, että suhteellisen vähäinen vastaajajoukko edustaa aktiivisimpia ja eettisesti valveutuneimpia hammaslääkäreitä. Millainen olisikaan ollut vastausten jakauma, jos vastaajina olisivat olleet kokemusasiantuntijat eli potilaat?
Entä millainen olisi ollut vastausprofiili, jos vastaajina olisivat olleet terveyskeskushammashoidon johtajat? Usein kuulee sanottavan, että jonojen hoito tuntuu monin paikoin olevan tärkeämpää kuin yksittäisten potilaiden asianmukainen, hyvä hoito. Entä jos vastaajina olisivat olleet hammashoitoketjujen johtoportaan edustajat? Ehkä ’temppujen teko’, eli taloudellistekninen tehokkuus, olisi korostunut.
Nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa ristipaineita kohdistuu hammaslääkäriin useammalta suunnalta, kollegakunnan yhtenäisyys on muuttunut entistä tärkeämmäksi. Miten nuoret, vasta hammaslääkäriuransa alussa olevat kollegat tässä tilanteessa pärjäävät? Nuoria kollegoja ei saisi jättää yksin, vaan kokeneempien kollegojen on tuettava nuorempia silloin, kun tukea kaivataan. Mieleen tulevat erilaiset tutor- ja/tai mentorkuviot.
Ripaus maailmanmestaritason jääkiekkojoukkueemme yhteishenkeä olisi tervetullut ammattikuntaamme, jotta jokainen kollega voisi kokea, että ”tunsin, että kaikki kollegat toivoivat minun onnistuvan”.
Kuten professori Jaana Hallamaa vuoden 2019 Etiikkapäivässä lohdullisesti totesi: ”Hammaslääkäriys on elämän mittainen matka. Aivan valmista ei tule, mutta kyllin hyvä on tarpeeksi.”
Eettisen valiokunnan jäsenet
Tiina Kosonen
Kaj Rönnberg
Hammaslääkäriliiton verkkosivuilla on esitelty tähän mennessä 37 Arkipäivän etiikkaa -kyselyä, joita hammaslääkärit ovat voineet pohtia ja kommentoida. Kyselyjen yhteenvedot sekä muuta jäsenille suunnattua etiikkatietoa löytyy liiton jäsensivustolta kohdasta Työelämä ja edunvalvonta > Hammaslääkärin etiikka (kirjaudu jäsentunnuksilla).
Ota kantaa jäsensivustolla uuteen Arkipäivän etiikkaa -kyselyyn Lauri T:n tapaus. Samaa tapausta pohdittiin Arkipäivän etiikkaa -kyselyssä vuonna 2001. Muuttuuko vastausjakauma 18 vuodessa?