Hammaslääkäri

Maanantai 23.10.2017

Osallistu uuteen kyselyyn

Hammaslääkäriliiton jäsensivuilla on esitelty tähän mennessä 34 Arkipäivän etiikkaa -kyselyä, joita hammaslääkärit ovat voineet pohtia ja kommentoida. Kyselyjen yhteenvedot löytyvät liiton jäsensivustolta kohdasta Työelämä ja edunvalvonta > Hammaslääkärin etiikka.

Ota kantaa jäsensivustolla uuteen Arkipäivän etiikkaa -kyselyyn Tartuntatautilaki ja rokotussuoja. Jäsensivustolta löytyy myös jäsenille suunnattua etiikkatietoa kohdasta Työelämä ja edunvalvonta > Hammaslääkärin etiikka (kirjautuminen sivustolle jäsentunnuksilla).

Arkipäivän etiikkaa – Miten priorisoit?

syvatyt_sukupolvet.jpg

Kuva: Hammaslääkäriliitto

Hammaslääkäriliiton jäsensivustolla olleessa Arkipäivän etiikkaa -kyselyssä vastaajat harjoittelivat priorisointia laittamalla erilaisissa tilanteissa olevia potilaita tärkeysjärjestykseen. Tässä yhteenveto tapauksesta ja keskimääräisestä vastaajien valitsemasta järjestyksestä sekä liiton eettisen valiokunnan jäsenen Patrik Erikssonin kommenttikirjoitus.

 

Tapaus:

Toimit hammaslääkärinä tilanteessa, jossa merkittävä osa hoitokuluista katetaan julkisella rahoituksella. Potilaspäiväkirjasi on seuraavien noin kahden ja puolen kuukauden osalta lähes täynnä. Akuuttiaikojen lisäksi löytyy parin viikon päästä yksi peruutusaika sekä pari muuta aikaa reilun kuukauden kuluttua. Joudut asettamaan oheisten esimerkkipotilaiden hoidot tärkeysjärjestykseen. Miten priorisoit/ensisijaistat? Millä perusteilla?

Kuusi esimerkkipotilasta ja vastaajien keskimäärin valitsema tärkeysjärjestys:

 

  1. Tärkeimmäksi hoidettavaksi vastaajat valitsivat n. 50-vuotiaan tupakoimattoman naisen, joka on havainnut suun limakalvolla muutoksen, jonka laadusta hän on epätietoinen. Muutos ei oireile, mutta on ollut suussa jo muutaman viikon.
  2. Seuraavaksi tärkeimmäksi nousi kolmasluokkalainen poika, joka on viimeksi käynyt hammashoitajalla 6-vuotiaana. Nyt häneltä on särkypäivystyksessä poistettu fistelöivä maitohammas ja havaittu useita syviä karieksia pysyvissä hampaissa.
  3. Kolmanneksi vastaajat valitsivat vasta eläkkeelle jääneen naisen, jolla on lonkkaleikkausaika neljän viikon kuluttua ja edellisestä tarkastuksesta on yli vuosi.
  4. Seuraavana järjestyksessä olisi IT-alalta työttömäksi jäänyt 36-vuotias konsultti, jonka juurihoidetussa yläinkisiivissä epäillään juurifraktuuraa – hän pelkää työnsaannin vaikeutuvan puuttuvan etuhampaan vuoksi.
  5. Loppupäähän esimerkkipotilaista jäisi koliikkivauvan äiti, joka on tullut lapsen ½-vuotistarkastukseen hammashoitajalle. Käynnillä on käynyt ilmi, että äiti ei jaksa huolehtia itsestään ja hampaistaan – tarkastuskin jäi odotusaikana tekemättä. Välillä äidillä on epämääräistä oireilua.
  6. Viimeiseksi järjestyksessä jäi keski-ikäinen mies, joka on hoidattanut hampaansa yksityisellä hammaslääkärillä – edellisestä tarkastuksesta on kulunut useampi vuosi.

Sote-uudistuksen myötä nykyinen yksityishammaslääkärikin joutunee tulevaisuudessa miettimään ensisijaistamisen perusteita enemmän. Tutustu sosiaali- ja terveysministeriön kiireettömän hoidon perusteisiin https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116682/URN_ISBN_978-952-00-3520-4.pdf?sequence=1. 



Eettisen valiokunnan kommentti

 

Taustoituksena vuoden 2017 etiikkapäivälle tehtiin Arkipäivän etiikkaa -kysely aiheesta priorisointi. Julkisesti rahoitetun hoidon resurssit ovat rajalliset, ja lähestyvien lainsäädäntöuudistusten myötä priorisoinnista saattaa tulla entistä arkisempaa yhä useammalle hammaslääkärille.

Kyselyä varten laadittiin kuusi fiktiivistä, mutta helposti kuviteltavaa potilastapausta. Taustatilanteeksi määriteltiin monen terveyskeskuksen arki: ajanvarauskirjat ovat akuuttiaikoja lukuun ottamatta täynnä kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi eteenpäin. Vastaajia pyydettiin asettamaan potilastapaukset tärkeysjärjestykseen, sen tarkemmin määrittelemättä, keitä voisi ottaa hoidettavaksi akuuttiajoilla.

Vastauksissa (kirjoitushetkellä 28 kappaletta) oli melko suurta hajontaa, mutta selkeät ääritapaukset erottuivat joukosta. Tupakoimattoman 50-vuotiaan naisen limakalvomuutos priorisoitiin kiireellisimmäksi hoitoon otettavaksi. Vapaissa kommenteissa huomautettiin, ettei syöpäepäilyn poissulku välttämättä edellytä omaa aikaa, limakalvomuutoksen tutkimus voisi onnistua ”jossain välissä”.

Säännöllisesti hampaansa yksityishammaslääkärillä hoidattanut keski-ikäinen mies taas arvioitiin vähiten kiireelliseksi, oireita tai erityisiä riskejä ei hänen esitiedoissaan mainittu, ainoastaan useamman vuoden kuluminen edellisestä tarkastuksesta – mikä voi tarkoittaa sitä, että kaikki on kunnossa tai täysin päinvastaista.

Lasten hammashoito on perinteisesti priorisoitu korkealle. Julkisen sektorin potilasruuhka vaikuttaa lastenkin hoitoon, järjestelmällisistä vuositarkastuksista ja kutsuista on monin paikoin luovuttu, ja väliinputoajia on. Heitä tavataan yhä enemmän päivystyksissä, jolloin tilanne on usein jo hampaiston kokonaistilanteen ja pitkäaikaisennusteen kannalta kriittinen. Särkyjen ja akuuttien tilanteiden hoidon myötä saattaa myös kehittyä pitkälle aikuisikään vaikuttava hammaslääkäripelko.

Lonkkaleikkausta odottava vasta eläkkeelle jäänyt sekä työikäinen yläinkisiivinsä mahdollisesti menettävä olivat muutamien mielestä kiireellisimpiä, toisten mielestä jonon hännille laitettavia. Molemmille on hyviä perusteluja pitää kiireellisenä: lonkkapotilas saattaa olla hyvinkin kipeä ja suu saattaa olla hyvin hoidettu, eli olisi tutkimuksen jälkeen nopeasti poissa päiväjärjestyksestä.

Nuoren miehen työnsaanti IT-alalla saattaa olla vaikeaa, eikä sitä helpottane etuhampaan puutoksen tuoma epäsiisti yleisilme. Toisaalta etuhampaan puuttumiseen on vielä matkaa; juurifraktuuraa vasta epäillään, eikä tapauksessa sen tarkemmin kerrottu, oireileeko hammas.

Puolivuotiaan koliikkivauvan väsynyttä äitiä ei pidetty hammaslääkärille pääsyn kannalta useimpien mielestä erityisen kiireellisenä, vaikka äidin hyvinvointi vauvan terveyden edellytyksenä kommenteissa huomioitiinkin. Ehdotuksena oli ohjata äiti hammashoitoaikaa odottaessa neuvolaan puhumaan jaksamisestaan.

Sote-uudistuksen tuoman valinnanvapauden toteutuessa vastaanotoilla hoidettaneen rinnakkain julkisen rahoituksen potilaita sekä suuremman osuuden hoidostansa itse maksavia. Tuleeko näiden ryhmien välillä olemaan eroja hoitoonpääsyssä?

Kuka saa seuraavalle päivälle tulleen peruutusajan, vuosien saatossa paljon rahaa vastaanotolle tuonut potilas, joka kaipaa tarkastusta, vai vastaanotolle listattu ennestään tuntematon limakalvomuutoksesta huolestunut? Osallistuvatko hammaslääkärit käytännössä tähän priorisointiin, vai hoitaako sen puhelimeen vastaava hammashoitaja tai vastaanottoapulainen?

 

Patrik Eriksson

Eettisen valiokunnan jäsen