Voimakas hammashoitopelko näyttäytyy tänä päivänä moniulotteisena ongelmana, joka vaikuttaa yhteiskunnassa monella tasolla: yksilöön kohdistuvat haitat, hoitohenkilökunnan kuormittuminen sekä hoitokustannusten kasvu terveydenhuollossa.
Ammattihenkilöt kohtaavat usein hammashoitoa pelkääviä potilaita vastaanotoillaan, jolloin he ovat avainasemassa sopivan hoitopolun suunnittelussa ja valinnassa. Lisäksi pelon mahdollisimman varhainen tunnistaminen voi estää tilanteen huonontumisen.
Lähtökohdat
Katsauksessa tarkastellaan kognitiivisen käyttäytymisterapian vaikuttavuutta aikuisten voimakkaan hammashoitopelon hoidossa ja pohditaan löydösten kliinistä merkittävyyttä.
Menetelmät
Teimme systemaattisen haun kognitiivisista käyttäytymisterapeuttisista (KKT) interventioista hammashoitopelon hoidossa. Rajasimme haun 2000-luvulla julkaistuihin tutkimusraportteihin, jolloin katsaukseen valikoitui 20 tutkimusta.
Tulokset
Voimakas hammashoitopelko väheni merkittävästi käytettäessä KKT:aa verrattuna hoitoa odottaviin ja tutkittuihin, jotka eivät saaneet terapiaa, sekä hypnoosin, rauhoittavan esilääkityksen tai yleisanestesian turvin hoidettuihin.
Lisäksi tavanomainen hammashoito mahdollistui ja hammashoidon välttämiskäyttäytyminen päättyi KKT-intervention jälkeen, mitä ei tapahtunut ilokaasusedaatiolla, hypnoosilla tai farmakologisesti toteutetun hoidon seurauksena.
Johtopäätökset
KKT:n erilaiset variaatiot ovat tehokas psykologinen hoitokeino, koska ne lievittävät voimakasta hammashoitopelkoa välittömästi sekä muuttavat välttämiskäyttäytymistä pitkällä tähtäimellä. Moniammatillinen yhteistyö psykologien kanssa laajentaa hammaslääkärien mahdollisuuksia käyttää kognitiivisia käyttäytymisinterventioita.
Kirjoittajat
Pirjo Kurki, HLL, yliopisto-opettaja
Itä-Suomen yliopisto, hammaslääketieteen yksikkö
Kirsi Honkalampi, professori (kliininen psykologia)
Itä-Suomen yliopisto, filosofinen tiedekunta, kasvatustieteiden ja psykologian osasto
Maija Korhonen, FT, tutkijatohtori
Itä-Suomen yliopisto, filosofinen tiedekunta, kasvatustieteiden ja psykologian osasto
Satu Lahti, professori (sosiaalihammaslääketiede)
Turun yliopisto, hammaslääketieteen laitos
Anna Liisa Suominen, professori (suun terveydenhuolto)
Itä-Suomen yliopisto, hammaslääketieteen yksikkö
liisa.suominen@uef.fi
Suom Hammaslääkäril 2019; 5: 28-37
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.
The effect of cognitive behavior therapy on dental anxiety among adults
The aim of this literature review was to assess the efficacy of cognitive behavioral interventions in the treatment of severe dental fear/anxiety in adults. The inclusion criteria for papers were that they reported the treatment of severe dental anxiety in adults and cognitive behavioral therapy (CBT).
The level of dental anxiety of the study samples was measured by using validated psychometric scales or by DSM-IV or ICD-10 criteria for dental- or needle phobia diagnosis. The primary outcome variables used in this study were the level of dental anxiety, acceptance of conventional dental treatment and avoidance behavior. The inclusion criteria for patients in studies was the need for dental treatment.
An electronic literature search was performed of the databases PubMed and Psycinfo at the beginning of 2017. The purpose was to capture the latest study evidence and, therefore, the review was restricted to studies published since 2000. Twenty publications that fulfilled the criteria were found.
Cognitive behavioral therapy resulted in a significant reduction in dental anxiety when compared to waiting-list or no-treatment controls and hypnosis or pharmacological treatment. Furthermore, the results of the studies supported the premise that CBT improves a patient’s acceptance of conventional dental treatment and transforms avoidance behavior that does not follow nitro-oxide sedation, hypnosis or pharmacological treatment.
The studies included in this review revealed that different applications of CBT provide an effective psychological treatment in alleviating severe dental fear and to change dental avoidance behavior. Multiprofessional collaboration with psychologists widens the possibility for dentists to use CBT to treat dental fear.