Hammaslääkäri

Sunnuntai 26.05.2019

Hammaslääkärien työn imun kehityspolut 11 vuoden aikana

Työn imun taso ja kehittyminen eivät ole kaikilla hammaslääkäreillä samanlaisia, vaan hammaslääkärien joukosta voidaan erottaa työn imun kehityspolkujen suhteen erilaisia ryhmiä.

Lähtökohdat

Hammaslääkärien hyvinvointi työssä, työn imu, on keskimäärin varsin korkeaa ja sen taso pysyvä. Vaikka työn imun pysyvyyttä on tutkittu, ei tiedetä, onko pysyvyys kaikilla hammaslääkäreillä samanlainen. Tässä tutkimuksessa selvitimme, voidaanko hammaslääkärien joukosta erottaa ryhmiä, joissa työn imun taso ja kehitys ovat erilaiset, ja eroavatko nämä ryhmät toisistaan taustatekijöiden tai yksilöön ja työhön liittyvien voimavaratekijöiden suhteen.

Menetelmät

Aineisto koostui 1 257 hammaslääkäristä, jotka vastasivat Hammaslääkärien työhyvinvointi Suomessa 2003–2014 -kyselyyn. Analyysimenetelmänä käytettiin latenttien kasvukäyrien mixture-mallinnusta.

Tulokset

Aineistosta erottui kuusi ryhmää, joilla työn imun kehityspolut poikkesivat toisistaan. Kolmessa ryhmässä työn imu oli (1) erittäin korkea, (2) korkea ja (3) melko korkea. Lisäksi löytyi kaksi ryhmää, joissa työn imu oli keskinkertaista, mutta sen kehitys erilaista (ryhmät 4 ja 5). Omana ryhmänään erottui matalan työn imun ryhmä (6). Erot ryhmien välisissä taustatekijöissä olivat pieniä. Sen sijaan korkeaa työn imua kokevilla oli paljon myös muita voimavaratekijöitä, kun taas vähän työn imua kokevilla myös muut voimavarat olivat niukat.

Johtopäätökset

Työn imun erilaisten kehityspolkujen tunnistaminen on tärkeää, jotta saadaan tarkempaa tietoa hyvinvoinnin kehitykseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista.

Kirjoittajat

Piia Seppälä, PsT, erikoistutkija,
Työterveyslaitos
piia.seppala@ttl.fi
Jari J. Hakanen, tutkimusprofessori,
Työterveyslaitos

Suom Hammaslääkäril 2018; 1: 20-28

Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa muutaman kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.

Different developmental patterns of dentists´ work engagement

According to previous studies, dentists’ work engagement is relatively high, and remains rather stable over time. However, the stability has mainly been investigated by using the sample as a whole and thus assuming that it is similar to all individuals in the dataset and ignoring the possible heterogeneity in stability among individuals.

This study investigated whether different long-term developmental patterns of work engagement exist, by identifying individuals with a similar mean-level stability in work engagement over time. This study also investigated whether the demographic factors (age, gender, number of children, work sector, supervisory position) and the individual (optimism, personal initiative) and job resources (decision authority, professional skills, positive peer contacts, positive appreciation of the profession) are different, according to these work engagement patterns.

The data consisted of an eleven-year (2003–2014) follow-up study of Finnish dentists (n = 1,257). The Latent Growth Mixture Modeling was used to identify the patterns for work engagement. The differences between the demographic, individual and job-related factors of each work engagement pattern were studied by using variance analysis and cross-tabulation.

Six different patterns for work engagement were identified: Very high and stable; high and stable; rather high and U-shaped (i.e., first slightly decreasing and then slightly increasing); moderate and U-shaped; moderate and somewhat increasing; and low and stable work engagement pattern. Only minor differences with respect to the demographic factors were found. However, those who reported a higher work engagement also reported more individual and job resources and the differences between the patterns remained rather unchangeable during the whole measurement period.

Identification of latent work engagement patterns enables the gain of more specified information of the development of work engagement over time and the factors related to it.