Hammaslääkäri

Sunnuntai 21.10.2018

Helsingin lasten hammashoidon erikoistumiskoulutus uusi akkreditoinnin

akkreditointi.jpg

Syyskauden ensimmäisessä keskiviikkoseminaarissa juhlistettiin tuoretta akkreditointia, jonka diplomitaulun Eija Salmela vastaanotti EAPD:n kongressissa Sveitsin Luganossa 22.6.2018. EAPD:n perustajajäseniin kuuluvan ja kunniajäsenyyden saaneen professori emerita Satu Alaluusuan muotokuvan edessä vasemmalta EHL:t Katriina Abdou ja Heikki Alapulli, lasten hammashoidon yliopistonlehtori Eija Salmela, Lastenklinikalla erikoistuva Meira Kuittinen, EHL Tiina Kuittinen ja PKS-SEHYKissä erikoistuva Katja Harja.

Eurooppalainen lasten hammashoidon erikoisalan järjestö European Academy of Paediatric Dentistry EAPD myöntää akkreditointeja tietyt laatustandardit täyttäville lasten hammashoidon erikoistumiskoulutusohjelmille. Akkreditointi myönnetään kuudeksi vuodeksi kerrallaan, ja Helsingin koulutusohjelmalle se myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Nyt akkreditointi on myönnetty sille toistamiseen.

Akkreditoituja lasten hammashoidon erikoistumiskoulutusohjelmia on Euroopassa tällä hetkellä kahdeksan: Ateenassa, Amsterdamissa, Gentissä (Belgia), Helsingissä, Jönköpingissä, Leedsissä, Lontoossa ja Jerusalemissa.

Lasten hammashoidon yliopistonlehtori Eija Salmela vastaa Helsingissä lasten hammashoidon opetuksesta sekä perus- että erikoistumiskoulutuksessa. Hän kertoo, että suuren työn teki vs. yliopistonlehtori Helena Yli-Urpo, joka laati kirjallisen akkreditointihakemuksen etukäteen EAPD:n koulutustoimikunnalle ja vastasi käytännön järjestelyistä.

Erikoistumiskoulutusohjelman kävivät tammikuussa arvioimassa apulaisprofessori Diana Ram Jerusalemin yliopistosta ja apulaisprofessori Katerina Kavvadia Ateenan yliopistosta.

Arvioijat vierailivat yliopiston lisäksi HUS:n Lastenklinikalla sekä Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen suun erikoishoidon yksikössä (PKS-SEHYK), joissa erikoistumisen kliininen palvelu tapahtuu.

Kehuja integraatiosta muuhun sairaanhoitoon

Arvioijat haastattelivat nykyisiä ja vastikään valmistuneita erikoistujia, heidän ohjaajiaan (EHL Heikki Alapulli, HUS ja EHL Tiina Kuittinen, PKS-SEHYK), suu- ja leukasairauksien osaston johtajaa professori Leo Tjäderhanea, HUS:n lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtajaa Jari Petäjää ja PKS-SEHYK:n ylihammaslääkäriä Marja Noposta.

– Arvioijat olivat erityisen vaikuttuneita integraatiosta muuhun lasten sairaanhoitoon ja erikoistujien yhteistyömahdollisuudesta pediatrian eli lastentautien eri alaerikoisalojen (subspesialiteettien) kanssa Lasten ja nuorten sairaalassa, kehuu Lastenklinikan osastonhammaslääkäri Heikki Alapulli.

– Myös se oli plussaa, että erikoistumisaikana hoidetaan paljon yleissairaita potilaita eikä vain hammaslääketieteellisesti vaativia tapauksia, Alapulli lisää.

Akkreditointi kertoo laadukkaasta koulutuksesta, mutta on myös tapa kehittää koulutusohjelmaa edelleen. Kehittämiskohteina arvioijien raportissa ehdotettiin mm. perustutkimukseen liittyvän koulutuksen ja tutkimusaktiviteetin lisäämistä, erikoistujien määrän lisäystä ja kansainvälisten opiskelijoiden hyväksymistä.

– Monissa maissa koulutuksen rahoitus on niin erilainen, että arvioijat eivät aina ymmärrä pohjoismaista järjestelmää, jossa rahoitus ja resurssit pitää olla turvattuina, ennen kuin erikoistumispaikkoja voi avata haettavaksi, ettei rahoitus jää erikoistuvan kontolle, selittää Alapulli.

Heikkoutena raportissa nähtiin lisäksi alan professorin puuttuminen tällä hetkellä.

– Professuurin palauttamista on viety ja viedään aktiivisesti eteenpäin ja olemme positiivisia tämän suhteen, vakuuttaa Eija Salmela.

– Jatkossa voimme hyödyntää tietoa muista eurooppalaisista koulutusohjelmista, kun HLT, EHL My Blomqvist on EAPD:n koulutustoimikunnan jäsenenä ja akkreditointihakemusten arvioijana, Salmela kertoo.

Akkreditoinnista hyötyä monella tasolla

Akkreditoinnista on koulutuksen kehittämisen lisäksi se hyöty yksittäiselle erikoishammaslääkärille, että hän voi käyttää tunnustusta esimerkiksi työtä tai jatkokulutuspaikkaa hakiessaan.

Koulutusohjelma hyötyy akkreditoinnista esimerkiksi siten, että rahoituksen saaminen ulkopuolisten luennoitsijoiden palkkioihin voi olla helpompaa, kun koulutuksen korkeaa tasoa halutaan edelleen ylläpitää.

Suomessa lasten hammashoidon koulutusala on pieni ja sen piirissä toimivat ihmiset tuntevat hyvin toisensa.

– Tästä on esimerkiksi se hyöty, että eri yliopistojen koulutusohjelmia voidaan yhtenäistää helpommin kuin monilla muilla aloilla tai monissa muissa maissa. Verkostoituminen on helpompaa, ja sitä myös tarvitaan, kun ala on niin pieni, toteaa Heikki Alapulli.

Hammaslääkäriliiton erikoishammaslääkäritilaston mukaan lasten hammaslääkäreitä on koko maassa vain 13.

– Tähän voidaan lisätä 5–10 erikoishammaslääkäriä, jotka ovat erikoistuneet muilla nimikkeillä ennen kuin lasten hammashoidosta tuli oma kliinisen hammashoidon erikoisalansa, toteaa Heikki Alapulli.

Lasten hammashoidon erikoistumiskoulutus

  • Kuuluu Helsingin yliopistossa kliinisen hammashoidon erikoistumiskoulutuksen alle
  • Voi erikoistua myös Oulussa, Kuopiossa, Tampereella ja Turussa
  • Yliopistojen koulutusohjelmien vastuuhenkilöt ja opiskelijat tapaavat vuosittain.
  • Koulutus aloitettiin Helsingissä v. 2002 prof. Satu Alaluusuan toimesta.
  • Kliininen koulutus kestää 3 vuotta.

–      Tällä hetkellä Helsingissä kaksi koulutustoimea, joihin hakijat valitaan hakuprosessilla

–      Edellytyksenä 2 vuoden kliininen kokemus

  • EHL-ohjauksessa

–      Haastavien potilastapausten läpikäynti ohjaajien kanssa sekä seminaareissa

  • Sisältää myös teoriakoulutusta

–      Kliinisen hammashoidon seminaari tiistaisin

–      Lasten hammashoidon seminaari keskiviikkoisin

–      Lisäksi toimipaikkojen omat koulutukset/seminaarit

  • Koulutukseen kuuluu myös lähijohtajakoulutusta, 4 seminaariesitystä, tieteellisen artikkelin julkaisu, 10 laajan potilastapauksen esittely sekä posteri tai suullinen esitys kansainvälisessä kongressissa.
  • Loppukuulustelu
  • Karoliinisen instituutin kanssa vaihto-ohjelma, jossa pääsee tutustumaan toimintaan, mutta ei töihin.


EAPD

  • Varsinaista jäsenyyttä voivat hakea lasten hammashoidon erikoishammaslääkärit.

–      2 suosittelijaa (jäsentä)

–      Erikoistuvat voivat hakea studentassociate membershipiä ja muut lasten hammashoidosta kiinnostuneet associate membershipiä.

  • Joka 2. vuosi EAPD:n kongressi
  • Välivuosina pienempi seminaari / välikongressi

–      Helsingissä v. 2009

–      Myös pienempiä koulutuksia