Hammaslääkäri

Keskiviikko 18.07.2018

Käypä hoito

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, hammaslääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.

Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.

Lue tästä lisää.

Käypä hoito: Hampaan paikkaushoito

Paikkaushoito on kokonaisuus, joka perustuu tutkimukseen ja diagnostiikkaan ja johon kuuluvat etiologisten syiden selvittäminen ja niihin puuttuminen, hoitopäätös, paikkaustoimenpide sekä hoitotuloksen seuranta.

Tämä on tiivistelmä. Viittaus ja linkki suosituksen täyteen versioon ovat tekstin lopussa.

Tavoitteet

Suosituksen tavoitteena on
- edistää suun terveyttä, vaikka paikkaushoidon ensisijainen tehtävä on hampaan toimintakyvyn palauttaminen ja vaurioituneen kudoksen korvaaminen
- kuvata laadukasta ja vaikuttavaa paikkaushoitoa suun terveydenhuollossa
- lisätä tietoisuutta paikkaushoidossa käytettävistä materiaaleista ja menetelmistä
- yhtenäistää hoitolinjoja
- lisätä hoitojen kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta
- kiinnittää päättäjien huomiota paikkaushoidosta kansantaloudelle aiheutuviin kustannuksiin ja resurssien kohdentamiseen sekä optimaaliseen käyttöön.

Kohderyhmät

Suosituksen kohderyhmänä ovat
- suun terveyden ammattihenkilöt ja heidän potilaansa
- lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattihenkilöt
- päättäjät.

Keskeinen sisältö

  • Paikkaushoito on kokonaisuus, joka perustuu tutkimukseen ja diagnostiikkaan ja johon kuuluvat etiologisten syiden selvittäminen ja niihin puuttuminen, hoitopäätös, paikkaustoimenpide sekä hoitotuloksen seuranta.
  • Hampaan paikkauksen tarkoitus on suojata pulpa ja pysäyttää vaurio sulkemalla se tiiviisti. Paikkaus palauttaa hampaan purentafunktion, muodon ja ulkonäön ja mahdollistaa puhdistamisen.
  • Kariesvauriot ja paikkojen lohkeamat ovat yleisimmät paikkaushoidon indikaatiot. Kariesvaurioiden syntyminen yritetään ehkäistä ja eteneminen pysäyttää aina, kun se on mahdollista (ks. Käypä hoito -suositus Karieksen hallinta 3) 1. Pysäytyshoidon suunnittelu ja toteuttaminen ovat ensisijaisia myös silloin, kun päädytään paikkaushoitoon.
  • Suomalaiset lapset ovat kariesvaurioiden esiintyvyyden suhteen melko terveitä. Murrosiässä paikkaushoitoa vaativien kariesvaurioiden määrä lisääntyy selvästi. Nuoruusikä on herkkää ja otollista aikaa kariesvaurioiden lisääntymisen kannalta.
  • Ikääntyneiden hampaallisten määrän lisääntyminen, juuripintojen paljastuminen ja mahdollinen suun kuivuminen lääkitysten vuoksi ovat karieksen hallinnan ja paikkaushoidon kasvavia haasteita.
  • Suuri kariesriskitekijöiden määrä altistaa kaiken ikäiset paikkaushoidolle ja aikaisempien paikkausten epäonnistumisille.
  • Maitohampaissa korjaava hoito on aiheellista aina, kun vaurio on läpäissyt kiilteen.
  • Pysyvissä hampaissa paikkaushoitoa ei suositella kariesvaurioihin, jotka rajoittuvat vain kiilteen alueelle. Myös dentiinin uloimpaan kolmannekseen edenneet vauriot voidaan pysäyttää, jos pinta pystytään pitämään puhtaana.
  • Hoitomenetelmä ja -materiaali valitaan yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.
  • Kun hammasta preparoidaan paikkausta varten, ensisijaisesti vaurion laajuus määrää preparointitarpeen. Kaviteetin reunat puhdistetaan aina kovaan hammaskudokseen saakka. Syvissä kaviteeteissa voidaan pulpaseinämälle jättää pehmeää dentiiniä pulpaperforaation välttämiseksi. Jos karioitunutta hammaskudosta jätetään tietoisesti paikan alle, on varmistettava, että paikasta saadaan tiivis ja kestävä.
  • Paikan valmistamisessa on oleellista huolellinen käyttöohjeiden noudattaminen materiaalien käsittelyssä ja työskentelyssä.
  • Yleisin paikkamateriaali on yhdistelmämuovi. Oikeilla indikaatioilla ja huolellisella tekniikalla tehdyt yhdistelmämuovitäytteet ovat kestäviä.
  • Suun ulkopuolella (epäsuoralla menetelmällä) valmistetut täytteet ovat kestävä vaihtoehto laajoissa vaurioissa etenkin poskihammasalueilla.
  • Maitohampaiden laajoissa vaurioissa suositellaan teräskruunuja.
  • Vanhojen toimivien amalgaamitäytteiden vaihtamista ei suositella, mutta uusien valmistusta ei myöskään suositella, koska amalgaamin käytöstä pyritään luopumaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti vuoteen 2030 mennessä.
  • Vanhojen paikkojen pienissä vaurioissa kannattaa uusimisen sijaan suosia korjaamista.
  • Paikkaushoidon kansantaloudelliset kustannukset ovat merkittävät. Paikkojen uusimis- ja korjaamiskierre sitoo voimavaroja, jotka ovat samaan aikaan poissa muusta suun terveydenhuollosta.
  • Kariesvaurioiden ehkäisy osana terveitä elintapoja ja tarvittaessa yksilöllisesti kohdennettu pysäytyshoito ovat yksilön ja yhteiskunnan kannalta paikkaushoitoa merkittävästi edullisempia toimenpiteitä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

Koko suositus painettuna: Suomen Hammaslääkärilehti 2018; 8: 21–40.

Suositus verkossa Duodecimin sivuilla: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50117