Tämä on tiivistelmä. Viittaus ja linkki suosituksen täyteen versioon ovat tekstin lopussa.
Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa.
Tavoitteet
Suosituksen tavoitteena on kiinnittää huomiota erityisesti pulpan ja periapikaalialueen diagnostiikkaan ja hoitopäätökseen, kuvata laadukkaita ja toimivia hoitokäytäntöjä perusterveydenhuoltoon sekä lisätä ihmisten tietoisuutta sellaisista hampaan sairauksista, jotka voivat johtaa juurihoidon tarpeeseen.
Kohderyhmät
Suosituksen kohderyhmänä ovat hammaslääkärit ja muu suun terveydenhuollon ammattihenkilöstö, lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattihenkilöt sekä väestö.
Määritelmät
Hoidon ensisijaisena tavoitteena on eliminoida infektio ja estää juurikanavasysteemin uudelleen infektoituminen. Hampaan ydinontelo puhdistetaan pulpakudoksesta ja mikrobeista ja kanava(t) laajennetaan ja täytetään tiiviisti juurentäyteaineella. Juurihoidon jälkeen hammas paikataan tai kruunutetaan.
Suositukseen liittyvä alan termistö löytyy sähköisestä versiosta.
Keskeinen sanoma
- Juurihoidon tarvetta on noin 25 %:lla suomalaisista hampaallisista aikuisista. Usein oireettomien hampaiden juurihoidon tarve todetaan sattumalöydöksenä. Juurihoidon tarvetta diagnosoitaessa yhdistetään potilaan kertomiin esitietoihin kliininen tutkimus, pulpan herkkyysmittaukset ja periapikaaliröntgenkuvaus.
- Tärkein syy juurihoidolle on hampaan karioituminen.
- Juurihoitojen tarvetta voidaan ehkäistä karieksen hallinnan (ks. Käypä hoito -suositus Karies (hallinta)) [1] avulla ja tekemällä syviin kariesvaurioihin vaurion osittainen tai vaiheittainen poisto.
- Juurihoitopäätöksen tekoon vaikuttavat yksittäisen hampaan ennusteen lisäksi koko suun tilanne, omahoito ja potilaan yleisterveys.
- Juurihoidettujen hampaiden ennuste (survival rate) on yhtä hyvä kuin yksittäisten implanttien. Ensisijaisesti tuleekin aina arvioida, onko hampaan säilyttäminen juurihoidolla mahdollista.
- Juurihoito voidaan tehdä joko yhdellä tai 2–3 hoitokäynnillä. Ellei vastetta hoitoon saada, on diagnoosi tarkennettava, tehtyä hoitoa arvioitava tai hoitosuunnitelma tarkistettava.
- Aseptisen ja potilasturvallisen juurihoidon perustana on kofferdamin (suojakumi, jolla juurihoidettava hammas eristetään suuontelosta) käyttö.
- Työskentelypituuden määrittäminen, huolellinen kanavajärjestelmän desinfiointi ja tiivis juurentäyte ovat onnistuneen hoidon edellytyksiä.
- Juurihoidetun hampaan ennusteeseen vaikuttaa juurihoidon laadun lisäksi merkittävästi myös hampaan restauraation laatu.
- Tilanteissa, joissa hammaskudosta puuttuu kolmelta tai useammalta hampaan pinnalta, on hyvän pitkäaikaistuloksen saavuttamiseksi suositeltavaa tehdä onlay-tyyppinen paikka tai kruunuttaa hammas.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä
Koko suositus painettuna: Suom Hammaslääkäril 2016; 9: 21–37.
Suositus verkossa Duodecimin sivuilla: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50110
Aiheen rajaus
Suositus käsittelee
- pulpaalista ja periapikaalista diagnostiikkaa
- juurihoitojen ehkäisyä
- hoidon vaikeusasteen arviointia
- hoitopäätöksen tekoa
- hoidon suoritusta
- juurihoidetun hampaan restaurointia
- hoitotuloksen seurantaa.
Suosituksessa ei käsitellä
- juurihoitotoimenpiteitä, jotka edellyttävät erikoishammaslääkäritasoista hoitoa
- juurihoitoon liittyvää systeemistä lääkehoitoa (mikrobilääkityksen osalta ks. Käypä hoito -suositus Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet) [2]
- juurihoidon kirurgisia hoitomuotoja
- akuuttien tilanteiden ensiapuhoitoa
- traumahampaita
- maitohampaiden juurihoitoja
- uusintajuurihoitoja.