Hammaslääkäri

Maanantai 23.10.2017

Mind the gap – utmaningen att inte förlora kontakten med den äldre hemmaboende tandvårdspatienten Ett svenskt perspektiv

Monet ikäihmiset lakkaavat käymästä säännöllisesti hammashoidossa, vaikka kontakti muuhun terveydenhuoltoon säilyisi. Luultavasti näin käy yleensä siksi, että ikääntymisen myötä monisairastavuus lisääntyy ja henkilö tulee yhä enemmän riippuvaiseksi päivittäisestä avusta. Liian usein hammashoidon ammattilainen saa tutkittavakseen ikäihmisen, jonka edellisestä hammaslääkärikäynnistä on saattanut kulua jopa 4–5 vuotta. Tällöin suun tila on usein jo niin huono, että yleisterveydeltään heikkokuntoisen henkilön tapauksessa mahdollisuudet korjaavaan hammashoitoon ovat olemattomat.

Tällaisissa tilanteissa herääkin kysymys, miten näin pääsi käymään – ja miksi kukaan ei puuttunut ongelmaan ajoissa. Ikäihmisen suunterveys ja yleisterveys ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa, ja on hammashuollon lisäksi myös sairaanhoidon ja vanhustenhuollon asia huolehtia siitä, ettei ikäihmisen hammashoitokontakti katkea. Huono suunterveys saattaa aiheuttaa monenlaisia ongelmia ikäihmisen elämässä ja terveydentilassa.

Tässä artikkelissa tarkastellaan sekä yksilötason että yhteiskunnallisen tason olosuhteita, jotka johtavat ikäihmisten hammashoitokontaktien katkeamiseen. Lisäksi esitetään toimenpide-ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Kirjoittajat tarkastelevat asiaa ruotsalaisen yhteiskunnan näkökulmasta, mutta suuri osa artikkelin näkemyksistä pätee hampaallisiin ikäihmisiin yleisesti.

Artikkeli on osa pohjoismaisten hammaslääkärilehtien yhteistä teema-artikkelisarjaa, jonka aiheena on vuonna 2017 gerodontologia.

Mind the gap – älä menetä yhteyttä iäkkääseen potilaaseen

Pääset lukemaan koko artikkelin kirjautumalla tästä.