Post

OikeushammaslääketiedeOikeuslääketieteelliset tutkimukset turvapaikanhakijoiden iän selvittämiseksi Suomessa

15.11.2017Vivian Visnapuu, Risto-Pekka Happonen, Sami Penttilä
turvapaikanhakijat_kuvio2
Kuva 2. Turvapaikan hakijoiden määrän kehitys EU:n alueella 2006–2016. Eurostat.

Vuonna 2016 Suomessa tehtiin 642 oikeuslääketieteellistä ikäarviotutkimusta (630 viranomaisen tekemää ja 12 yksityisesti tehtyä tutkimusta). Tutkimusten määrä moninkertaistui edellisiin vuosiin verrattuna, mikä johtuu luonnollisesti turvapaikanhakijoiden määrän räjähdysmäisestä kasvusta (kuvat 1 ja 2). Vuosina 2011–2015 yli 18-vuotiaiksi arvioitiin 56–79 % tutkituista henkilöistä, jotka olivat kertoneet olevansa alle 18-vuotiaita (taulukko 1). Vuoden 2016 ikäarviotutkimuksista ei ole vielä saatavissa tilastotietoja.

Ulkomaalaislaki koskien oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia iän selvittämiseksi (301/2004 ja 501/2016) (2)

Tutkimuksen tekemisen edellytys on, että tutkittava ja hänen huoltajansa tai laillinen edustaja ovat antaneet tietoon ja vapaaseen tahtoon perustuvan kirjallisen suostumuksen tutkimukselle. Suostumuksessa on mainittava, että henkilö on saanut omalla äidinkielellään tai kielellä, jota hän ymmärtää, selvityksen tutkimukseen liittyvistä toimenpiteistä, riskeistä ja mahdollisesta kieltäytymisestä aiheutuvista seurauksista. Suostumuksessa on oltava maininta myös röntgenkuvauksesta.

Tutkimuksesta kieltäytymisestä seuraa, että asianomaista kohdellaan täysi-ikäisenä, ellei kieltäytymiselle ole hyväksyttävää syytä. Tutkimuksesta kieltäytyminen ei yksinään kuitenkaan ole peruste sille, että kansainvälistä suojelua koskeva hakemus hylätään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee Maahanmuuttoviraston pyynnöstä oikeuslääketieteellisen tutkimuksen oleskelulupaa Suomessa hakevan ulkomaalaisen tai perheen kokoajan iän selvittämiseksi. Tutkimuksesta on laadittava kahden asiantuntijan yhteinen lausunto. Asiantuntijoista ainakin toisen on oltava THL:n palveluksessa. Asiantuntijoina voivat toimia laillistetut lääkärit tai hammaslääkärit, joilla on tutkimuksen tekemisen edellyttämä pätevyys.

Tutkimusta varten tarvittavat toimenpiteet voi tehdä THL:n pyynnöstä myös keskussairaala, kunnallinen terveyskeskus tai yksityisen terveydenhuollon toimintayksikkö. Tutkimustoimenpiteitä tekevän on oltava terveydenhuollon ammattihenkilö.

Maahanmuuttoviraston virkamies varmistaa toimenpiteen tekemisen yhteydessä tutkittavan henkilöllisyyden. Tutkittavan huoltajalla tai laillisella edustajalla on oikeus olla läsnä tutkimusta tehtäessä. Säteilyturvakeskus (STUK) on arvioinut ionisoivan säteilytyksen käyttämisen oikeutetuksi tähän ei-terapeuttiseen käyttötarkoitukseen.

Kuinka ikätutkimus tehdään?

Tutkimuksen tekee Suomessa oikeushammaslääkäri. Toimenpiteiden käytännön suorittamista varten eri puolilla Suomea on yhteistyötä tekeviä oikeushammaslääkäreitä mm. Helsingissä, Turussa, Lappeenrannassa, Kauhavalla ja Oulussa. Tutkimuksen aluksi tehdään tavallisesti noin 10–15 minuuttia kestävä haastattelu. Siinä varmistetaan, että tutkittavana on tutkimuspyynnön tarkoittama henkilö. Paikalla olevalla viranomaisella voi olla esimerkiksi kuvallinen dokumentti. Myös tutkittavan edustaja voi olla paikalla.

Haastattelussa selvitetään lapsuuden ajan sairauksia ja ravitsemustilannetta, koska nämä saattavat vaikuttaa luuston kehittymiseen ja siten ikäarvion tulokseen. Yksilölle aiemmin annettu hammashoito selvitetään mahdollisuuksien mukaan. Jos hän on ollut Suomessa hammashoidossa, hankitaan tarvittaessa sen yhteydessä otetut röntgenkuvat etenkin, jos toimenpiteenä on ollut viisaudenhampaan poisto.

Jos tutkittava osaa luetella viranomaisen tiedossa olevat sisaruksensa ja tietää heidän ikänsä, se antaa luotettavuutta hänen omalle ilmoitukselleen iästään. Useimmiten henkilö ei osaa sanoa, onko hän kasvanut pituutta lähimmän vuoden aikana. Jos esimerkiksi kengännumero on muuttunut, voidaan arvioida, että luuston kehittyminen on vielä kesken. Pituus ja paino mitataan ilman kenkiä sisävaatteet päällä.

Röntgenosastolla otetaan kuvat ranteen ja käden alueelta sekä hampaistosta. Kaksi oikeushammaslääkäriä tutkii itsenäisesti kuvat ja esitiedot sekä tekee niiden perusteella arvion iästä. Tuloksista laaditaan yhteinen lausunto, jonka molemmat allekirjoittavat. Tulokset poikkeavat vain harvoin oleellisesti toisistaan. Loppuyhteenveto muotoillaan molempien lausunnot huomioiden. Ikäarvion tekemisessä painotetaan hampaistotutkimuksen tuloksia, ja luustotulokset jäävät vähempiarvoisiksi.

Ikäarvioinnissa käytetään aina useita eri menetelmiä, mikä lisää tutkimuksen tarkkuutta ja varmuutta sekä perusteita johtopäätöksille (3–9). Tutkimuksen lopputulos on kuitenkin aina viimekädessä arvio. Hampaiston kehittyminen määräytyy pitkälle geneettisesti, mutta ulkoiset tekijät kuten ravitsemus, sairaudet ja lääkitykset voivat aiheuttaa siinä variaatioita yksilötasolla.

Oikeushammaslääketieteellinen tutkimus on puolueeton asiantuntijalausunto. Se perustuu kansainvälisiin tutkimusmenetelmiin, jotka täyttävät tieteellisille tutkimuksille asetetut vaatimukset.

Lausunnossa tuodaan esille tilastollinen hajonta ja se, että käytettävissä ei ole vertailumateriaalia tutkittavan henkilön omasta etnisestä ryhmästä. Lausunnossa on huomioitava kaksi periaatetta. Lapsen kyseessä ollessa epävarma tutkimustulos tulkitaan lapsen hyväksi. Epäselvässä tapauksessa on muutenkin noudatettava periaatetta, jonka mukaan tuloksia tulkitaan tutkittavan hyväksi.

Iän arviointi voi jäädä epävarmaksi tilanteissa, joissa tutkittava henkilö voi olla yhtä suurella todennäköisyydellä yli tai alle 18-vuotias. Loppupäätelmä on selkeästi esitettävä lyhyt yhteenveto, jossa esitetään lyhyin perusteluin kahden tutkijan näkemykseen perustuva arvio henkilön iästä.

Kuinka tutkimustulosta tulkitaan?

Käytettyjen tutkimusmenetelmien taulukoissa annetaan hampaille tiettyä hampaan kehitysvaihetta vastaava keskimääräinen ikä ja tilastollinen hajonta, joka on noin ±2 vuotta. Hampaiden kehitysvaiheen osoittaessa keskimääräistä ikää n. 18 vuotta, on varsin suuri todennäköisyys, että todellinen ikä asettuu 16 ja 20 ikävuoden välille. Tämän tilastollisen rajauksen ulkopuolelle jää pieni ääriarvojen määrä.

On osoitettu, että jos viisaudenhampaiden juurenpäät ovat sulkeutuneet eli hampaiden kehitys on päättynyt, henkilö on noin 90 %:n varmuudella täyttänyt 18 vuotta (9). Jotta tutkimusta pyytänyt viranomainen huomioisi tuon vajaan 10 %:n merkityksen, on tarpeen tuoda lausunnossa esille, että tilastollisen hajonnan, yksilöllisen kehityksen ja etnisten ominaisuuksien vuoksi tutkittavan iän arvioidaan olevan lähellä 18 vuotta.

Ikätutkimuksen tekemiseen liittyviä ohjeita

Vuoden 2017 alussa vastuu oikeuslääketieteellisten ikäarviotutkimusten tekemisestä Suomessa siirtyi Helsingin yliopistolta THL:lle. Maistraatin ohjeistuksen mukaan omasta aloitteesta tehtävään ikätutkimukseen vaaditaan samanlaiset ikätutkimuslausunnot kuin viranomaistutkimuksiin. Näin voidaan varmistua, että säteilyn käyttämistä edellyttävä tutkimus tehdään kansallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.

Kun henkilö on saanut Suomessa oleskeluluvan, Maahanmuuttovirasto ei ole velvollinen osallistumaan henkilön virheellisesti ilmoittaman iän muuttamiseen. Vaikka Maahanmuuttovirasto ei ota tehtävää, ikäarvion voi teettää omalla kustannuksella. Muita ikäarvioon lähettäviä viranomaisia ovat mm. koululääkäri tai sosiaalitoimi, jolloin lähettävä taho vastaa kuluista.

Jos virheelliseksi merkitty ikä poikkeaa vain vähän oletetusta, tulosten tilastollisen hajonnan vuoksi todistusvoima voi jäädä vähäiseksi. Ikäarviotutkimus on aina suuntaa antava arvio. Lapsella jo pieni, parin vuoden poikkeama kannattaa tutkia, koska hänen sijoittamisensa esimerkiksi kehitystään vastaavalle luokalle on tärkeää.

Tutkimusta varten on toimitettava vapaamuotoinen lähete, josta käy ilmi tutkittavan henkilötiedot, tutkimuksen tarkoitus ja tausta sekä tutkimuksen pyytäjä yhteystietoineen ja allekirjoituksineen.

Tutkittavalta ja hänen huoltajaltaan on saatava myös kirjallinen suostumus tutkimukseen. Suostumus voi olla esimerkiksi muotoa: ”Minulle on annettu ymmärtämälläni kielellä tietoa iän selvittämisen merkityksestä, tutkimuksessa käytettävistä oikeuslääketieteellisistä tutkimusmenetelmistä, näiden mahdollisista terveysvaikutuksista ja tutkimuksen seurauksista. Annan tietoon ja vapaaseen tahtooni perustuvan suostumukseni siihen, että minulle tehdään oikeuslääketieteellinen tutkimus siihen liittyvine röntgenkuvauksineen ikäni selvittämistä varten.”

Vastuun ikäarvioinnista siirryttyä vuoden alusta alkaen THL:lle ikätutkimusten menettelytavat ovat vielä muotoutumassa. Ikätutkimuksia koskevia tiedusteluja voi kohdistaa THL:n oikeushammaslääkäri Olli Varkkolalle (olli.varkkola@thl.fi). Myös Vivian Visnapuu voi antaa informaatiota ikätutkimuksista (vivian.visnapuu@utu.fi).

Suuret kiitokset oikeushammaslääkäri, HLT Olli Varkkolalle avusta artikkelin teossa.

Kirjallisuus

  1. Metsäniitty M, Varkkola O, Waltimo-Sirén J, Ranta H. Forensic age assessment of asylum seekers in Finland.  Int J Legal Med. 2017 Jan;131(1):243-250.
  2. Ulkomaalaislaki. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301.
  3. AlQahtani S J. Atlas of Tooth Development and Eruption. Queen Mary, University of London 2009.
  4. Bengston RG. 1935. A study of the time of eruption and root development of the permanent teeth between six and thirteen years. Northwest Univ Bull 35: 3–9.
  5. Demirjian A., Goldstein H., Tanner J.M., A New System of Dental Age Assessment. Human Biology 1973; 45 (2): 211–227.
  6. Greulich W.W, Pyle SI. Radiographic Atlas of Skeletal Development of the Hand and Wrist. 2nd ed. Stanford, Calif: Stanford University Press; 1959.
  7. Greulich W.W. A comparison of the physical growth and development of American-born and native Japanese children. Am J Phys Anthropol 1957; 15(4): 489–515.
  8. Loder T, Estle DT, Morrison K, Eggleston D, Fish DN, Greenfield ML, Guire KE. Applicability of the Greulich and Pyle Skeletal Age Standards to Black and White Children of Today. AJDC 1993; 147: 1329–1333.
  9. Mincer H.H., Harris E.F., Berryman H.E., The A.B.F.O. Study of Third Molar Development and Its Use as an Estimator of Chronological Age. JFSCA 1993; 38(2); 379–390.


Artikkeli päivitetty 7.12.2017: Lisätty kiitokset sekä tarkennettu ja täydennetty kirjallisuusluetteloa; lisätty viite 1 (Metsäniitty M, Varkkola O, Waltimo-Sirén J, Ranta H. Forensic age assessment of asylum seekers in Finland.  Int J Legal Med. 2017 Jan;131(1): 243-250).

Artikkelissa kuvataan oikeuslääketieteellisen ikäarviotutkimuksen tekeminen ja sitä koskevat oleellisimmat vuoden 2017 alussa voimaan tulleet lakimuutokset. Hampaistoon perustuvia ikäarvioita tehdään pääasiallisesti turvapaikanhakijoiden alaikäisyyden/täysi-ikäisyyden arvioimisen lisäksi vainajien tunnistamisen yhteydessä ja liittyen henkilörekisterimuutoksiin. (1.)

Artikkelin tarkoituksena on antaa hammaslääkäreille valmiutta toimia, jos esimerkiksi herää epäily nuoren turvapaikanhakijan iän todenperäisyydestä.

Lue myös
Etsitkö näitä?