Hammaslääkäri

Keskiviikko 24.07.2019

Onko kiinteäkojehoito riski hampaiston terveydelle?

Kirjallisuuskatsauksessa pohditaan, muodostaako kiinteäkojehoito riskin hampaiston terveydelle sekä tarjotaan lukijalle tuoretta tietoa kiinteäkojehoitojen haittoja koskevista tutkimustuloksista.

Lähtökohdat

Tutkimusten perusteella oikomishoitoon hakeutuvien potilaiden tietämys hoitoon liittyvistä riskeistä ja mahdollisista komplikaatioista on vähäistä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on vastata otsikossa esitettyyn kysymykseen ja tarjota lukijalle tuoretta tutkimustietoa kiinteäkojehoitoihin yhdistetyistä haitoista sekä riskeistä, joita nämä hoidot aiheuttavat hampaiston terveydelle.

Menetelmät

Aineisto kerättiin PubMed-, Web of Science- ja Scopus-tietokannoista. Haku rajattiin ajanjaksolle 1.1.2007–31.12.2016. Katsaukseen otettiin mukaan vain ihmisillä tehtyjä tutkimuksia ja siinä huomioitiin ainoastaan hampaiston terveyteen liittyvät haittavaikutukset. Näiden kriteerien perusteella katsaukseen valikoitui 28 tutkimusta.

Tulokset

Yleisimpiä oikomishoitoon yhdistettyjä haittavaikutuksia ovat juuriresorptiot ja kiilteeseen syntyvät ns. valkolaikut. Muita yleisesti raportoituja ongelmia ovat kiinnityskudosmuutokset ja potilaan kokema epämukavuus. Haittavaikutuksille altistavat mm. puutteellinen omahoito, oikomishoidon pitkä kesto ja potilaan nuori ikä.

Johtopäätökset

Vaurioiden minimoimiseksi hammaslääkärien on hyvä tuntea kiinteäkojehoitoon liittyvät haittavaikutukset ja varautua asianmukaisesti niiden ehkäisyyn. Yksilöllinen omahoidon ohjeistus ja potilaan toistuva motivointi oikomishoidon aikana ovat avainasemassa hampaiston terveyden säilymisen kannalta.

Kirjoittajat

Sami Toiviainen, HLK
Turun yliopisto
sami.toiviainen@pori.fi

Anna-Liisa Svedström-Oristo, dosentti, EHL (oikomishoito)
Turun yliopisto

Artikkeli perustuu Sami Toiviaisen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyvään syventävien opintojen tutkielmaan.

Artikkelin kirjoittajilla ei ole taloudellisia sidonnaisuuksia, jotka voisivat vaikuttaa kirjoituksen sisältöön.

Suom Hammaslääkäril 2019; 4: 24-33
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.

Adverse effects in orthodontics

Literature shows that patients seeking orthodontic treatment often have limited knowledge of the possible adverse effects related to it. The present systematic review has been written to highlight these effects and offer the reader up to date research data regarding the risks and complications associated with orthodontic treatment.

According to the literature, external apical root resorption and white spot lesions in enamel, as well as periodontal changes and experiences of pain and discomfort, are the most common adverse effects linked to orthodontic treatment. Some level of root resorption has been observed in every included study, however, the link between the treatment duration and the appearance of resorption has been found to be inconclusive. The incidence of white spot lesions has varied between 36–73% and the lesions have most commonly been found in maxillary lateral incisors.

Orthodontic treatment has been found to be associated with a decline in several periodontal indices, which include e.g. bleeding on probing and a loss of connective tissue. Moreover, patients typically report experiences of pain, which is most prevalent during the first two days of the treatment.

On the basis of the literature, orthodontic treatment is often connected to several adverse effects; however, apart from severe root resorption, their effects are mostly transitory