Lasten oikomishoito terveyskeskuksissa on toteutettu 1990-luvulta lähtien peruskoulutettujen hammaslääkärien ja oikomishoitoon erikoistuneiden hammaslääkärien yhteistyönä.
Terveyskeskuksissa toimii usein myös ns. oikomistiimejä, joihin kuuluu hammaslääkärien lisäksi oikomishoitoon koulutettuja suuhygienistejä ja hammashoitajia.
Lähtökohdat
Tutkimme peruskoulutettujen hammaslääkärien osallistumista oikomishoitoon ja kokemuksia oikomishoidon järjestelyistä KYS-erva-alueen terveyskeskuksissa vuonna 2012.
Menetelmät
Kyselytutkimuksella selvitettiin hammaslääkärien osallistumista oikomishoitoon, heidän käyttämiään oikomiskojeita sekä näkemyksiään oikomishoidon järjestelyistä.
Tulokset
Vastanneista 112 terveyskeskushammaslääkäristä 10 % teki pääsääntöisesti oikomishoitoon liittyviä toimenpiteitä. Alle 20 vuotta hammaslääkärinä työskennelleiden keskuudessa osallistuminen oli vähäisempää kuin yli 20 vuotta työelämässä olleiden.
Oikomishoidon järjestelyihin oltiin tyytyväisiä, ja toimenpiteiden delegointi suuhygienisteille oli yleistä. Ongelmiksi koettiin oikomishoitopotilaiden suuri määrä, oikomishoidon erikoishammaslääkärin puuttuminen, hammaslääkärivaje ja oikomishoitotiimin haavoittuvuus.
Johtopäätökset
Työnjako oikomishoidon sisällä toteutuu hyvin, mutta hammaslääkärivaje, alueella toimivien oikomishoidon erikoishammaslääkärien vähäinen määrä sekä eläköityminen vaarantavat oikomishoitopalvelujen laatua ja saatavuutta.
Palvelujen tuottajien olisi hyvä tiedostaa tilanne ja pyrkiä edistämään hammaslääkärien erikoistumiskoulutusta.
Kirjoittajat
Heidi Karppinen, HLL
Itä-Suomen yliopisto
Anna Liisa Suominen, professori
Itä-Suomen yliopisto
Pauli Kilpeläinen, kliininen opettaja
Itä-Suomen yliopisto
Riitta Pahkala, apulaisylihammaslääkäri
Kuopion yliopistollinen sairaala, suu- ja leukasairauksien klinikka
Riitta Myllykangas, suuhygienisti
Itä-Suomen yliopisto
Suom Hammaslääkäril 2018; 5: 30-35
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa muutaman kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.
Organization of orthodontic care in the Kuopio University Hospital special care area
The aim of the study was to investigate how orthodontic care was organized in the public health services in the Kuopio University Hospital special care area in 2012.
We used a postal questionnaire in which it was evaluated as to the degree in which the 245 health centre dentists participated in orthodontic treatments, which appliances they used and what their opinions were about the management of orthodontics (SWOT analysis).
About 10% of the dentists primarily carried out orthodontic treatments. Among those who had a short working history, participation was lower. As a rule, dentists were quite satisfied with the arrangement of the orthodontics. The delegation of orthodontic procedures to dental hygienists was common. Reported problems were the high number of orthodontic patients, a lack of local orthodontists, general shortage of employees and the vulnerability of the orthodontic teams.
The minor participation of the youngest dentists in the orthodontic procedures might be related to the dental care reform in 2002, when the entire adult population were eligible to utilize public dental services. Work sharing in orthodontics actualized quite well, but a shortage of dentists, a sparsity of orthodontists in the area and retirements threaten the quality and availability of the orthodontic services in the future. Municipalities should be aware of the situation and, if possible, try to enhance the specialization of dentists.