Hammaslääkäri

Perjantai 22.09.2017

Rajat ylittävä hammashoito: tältä näyttää jäävuoren huippu

Tämä tutkimus antaa ensimmäisen kuvan Kela-korvatusta rajat ylittävästä hammashoidosta eli ns. jäävuoren huipusta. Tilastot ja rekisterit ovat tärkeitä rajat ylittävän terveydenhuollon tutkimuksessa, mutta eivät riittäviä. Pinnan alta löytyy runsaasti lisätutkimustarpeita.

Lähtökohdat

Potilaiden liikkuvuusdirektiivi mahdollistaa hammashoidon hakemisen toisesta EU-maasta. Kela on korvannut ulkomailta haettua hoitoa jo ennen direktiivin voimaantuloa, mutta suomalaisten liikkuvuutta ei ole tutkittu.

Menetelmät

Kelalta hankittu rekisteriaineisto koostui henkilöistä (n = 10 649), jotka saivat korvauksia ulkomailta haetusta hammashoidosta vuosina 2008–2011. Analyysissä käytettiin frekvenssejä ja ristiintaulukointia. Tuloksia verrattiin Suomessa korvatun yksityisen ja julkisen sektorin tietoihin. Artikkeli valmistui vuonna 2015.

Tulokset

Vuonna 2011 noin 4 000 suomalaista sai korvauksia ulkomailla saadusta hammashoidosta. Hakijoiden määrä kasvoi vuosina 2008–2011. Eniten hoitoa haettiin Virosta, osa myös Espanjasta ja Ruotsista. Käyttäjät painottuivat eläkeläisiin ja pääkaupunkiseutulaisiin. Hammaslääkärillä käytiin kerran tai kaksi, ja yleisin hoito oli paikkaus. Virosta haettu hoito maksoi potilaalle Kela-korvauksen jälkeen saman verran kuin julkinen hammashoito Suomessa.

Johtopäätökset

Tutkimus koskee vain Kelan korvaamaa hammashoitoa eikä anna kokonaiskuvaa suomalaisten Virossa saamasta hoidosta. Virosta haettu Kelan korvaama hoito ei juuri kilpaile suomalaisen yksityisen hammashoidon kanssa eikä aiheuta merkittäviä kuluja Suomen valtiolle. Hoito näyttäisi perustuvan potilaiden yksittäisiin tarpeisiin eikä niinkään kokonaishoitoon.

Cross-border dental healthcare – Finnish experience

Objectives: Directive 2011/24/EU on patients’ rights for cross-border healthcare aims to enable the free mobility of patients within the EU area. The Finnish Social Insurance Institution has reimbursed cross-border health care, including dental care, from 1998. Yet, there are no studies on the mobility of Finns.

Methods: Register-data on Finns who had applied for reimbursement for dental care received abroad in 2008–2011 was cleansed and a number of variables formed. Results were compared to both private and public dental care received in Finland.

Results: In 2011, 4000 Finns received basic dental care abroad, with a steady increase during 2008-2011. Most of the users travelled to Estonia, with a few to Spain and Sweden. The users were mainly pensioners and from Southern Finland. Most visited a dentist only 1–2 times, having 1–2 fillings made at lower costs than in Finland. The average fees in Estonia were half of those in private dental care and the same as the fees in public dental care in Finland.

Conclusions: The use of cross-border basic dental care from Finland is minimal. It is insignificant, as regards to volume, costs to the government or the loss of patients to private clinics in Finland. For some Finns, it serves as an opportunity to obtain one or two fillings or extractions while visiting the Estonian capital. Thus, it doesn’t seem to be based on comprehensive oral health care.

Pia Blomqvist, TtM, tutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
pia.blomqvist@outlook.com

Anneli Milén, HLT, dosentti
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
anneli.milen@thl.fi

Suom Hammaslääkäril 2017;8:42-48

Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.