Kyselytutkimuksella selvitettiin hammaslääkärien tyytyväisyyttä käyttämiinsä potilastietojärjestelmiin sekä niiden kehittäjien toimintaan.
Hammaslääkärien käytössä olevat potilastietojärjestelmät vaativat edelleen kehittämistä, jotta ne palvelevat laadukkaammin ja nopeammin sekä potilastyötä että asiakashallintoa.
Hammaslääkärit ovat kiinnostuneita kehittämään potilastietojärjestelmiä. Suurimmat odotukset kohdistuvat parempaan tietojenvaihtoon vastaanottojen välillä.
Lähtökohdat
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka tyytyväisiä hammaslääkärit ovat käyttämiinsä potilastietojärjestelmiin sekä niiden kehittäjien toimintaan, ja ovatko he kiinnostuneita osallistumaan tietojärjestelmien kehitystyöhön.
Menetelmät
Aineisto koostui Hammaslääkäriliiton jäsenrekisterissä oleville ammatissa toimiville hammaslääkäreille lähetetystä kyselystä, joka toteutettiin keväällä 2012. Vastauksia saatiin 1 020 hammaslääkäriltä.
Tulokset
Potilastietojärjestelmiin olivat tyytyväisimpiä yksityissektorilla toimivat, iältään vanhemmat ja miehet.
Eniten järjestelmiä moittivat julkisella sektorilla toimivat iältään nuoremmat ja naiset. Moitteita tuli myös Puolustusvoimien ja sairaaloiden järjestelmistä.
Hammaslääkärit olivat kiinnostuneita kehittämään järjestelmiä kertomalla ongelmista omalle vastuuhenkilölle tai ohjelmiston kehittäjälle. Kehitystyöryhmiin osallistuminen ja julkiseen sivustoon kirjoittaminen eivät saaneet samanlaista kannatusta.
Vastaanottojen tietojenvaihdon lisäksi kehitystä kaivattiin mm. radiologian ja suupatologian tutkimustulosten, parodontologisen hoidon ja ajanvarauksen osioihin.
Johtopäätökset
Potilastietojärjestelmät vaativat edelleen kehittämistä, jotta ne palvelevat paremmin sekä potilastyötä että asiakashallintoa. Suurimmat odotukset kohdistuvat parempaan tietojenvaihtoon vastaanottojen välillä.
Kirjoittajat
Asko Savola, HLL, FM
Turun yliopisto, hammaslääketieteen laitos, suupatologia ja -radiologia
asko.savola@utu.fi
Satu Lahti, professori, HLT, EHL
Turun yliopisto, hammaslääketieteen laitos, sosiaalihammaslääketiede
Sinikka Salo, HLT, EHL, sote-muutosjohtaja
Sosiaali- ja terveysministeriö
Sisko Huumonen, dosentti, HLT, EHL
Turun yliopisto, hammaslääketieteen laitos, suupatologia ja -radiologia
Suom Hammaslääkäril 2017; 13: 38-45
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa muutaman kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.
Electronic Oral Health Record systems in Finland − the user experiences and development needs
Over the next few years, the national Patient Data Repository (Kanta) and e-Prescription will be adopted in Finland. This reform is expected to bring about major changes in the healthcare sector. Dentists have for years been using electronic patient data systems in their offices. The aim of this study was to investigate their satisfaction with the systems in use and the operation of system developers, and to find out whether dentists are interested in taking part in the data system development process. Another aim was to chart the system development needs.
The material consisted of a Webropol survey sent in spring 2012 to dentists who were active and members of the Finnish Dental Association. At the time of the survey, spring 2012, the Association had 4,325 active dentists as members, 3,039 with an e-mail address available. Responses were obtained from 1,020 (33.6%) dentists. The data was analysed, using SPSS Statistics version 22. Differences between groups were tested with the Kruskall−Wallis test.
The dentists evaluated the patient data systems in use by giving a school grade to the system they used. The results of our study showed that older and male dentists working in the private sector were most satisfied with the patient data systems in use, while most criticism towards patient data systems was expressed by younger and female dentists working in the public sector. Negative comments were also given about the systems used by the Finnish Defence Forces and hospitals. None of the systems used succeeded in meeting the particular needs of specialised dentists; however, it should be pointed out that the patient data systems included in the study were intended for general dentistry providers.
Dentists in both sectors were interested in developing the patient data systems they used: in the public sector, they were willing to achieve this by reporting problems to a designated person in charge, and in the private sector, by sending an e-mail to the system developer, for example. Taking part in development groups or posting entries on a public website accessible to all did not receive the same level of support.
Analysis of the answers to open-ended questions showed that, in addition to the exchange of information between places of care, the areas felt to be most in need of development included radiology and oral pathology examination results, periodontological treatment and the making of appointments.
In order to provide a more high-quality and faster service for the needs of patient care and client management, the patient data systems used by dentists need further development. The expectations are greatest when it comes to improving the sharing of information between places of care.