Lähtökohdat
Suun levyepiteelidysplasia on limakalvossa ilmenevä, epäedullinen solutason muutos, joka lisää suun levyepiteelikarsinooman riskiä. Dysplasiat poistetaan kirurgisesti, mutta muutoksen poistaminen ei selkeästi vähennä pahanlaatuistumisen riskiä. Muutosaluetta on siis seurattava.
Menetelmät
Suun levyepiteelidysplasian seurannan käytäntöjä selvitettiin vuosina 1972–2015 julkaistusta kansainvälisestä kirjallisuudesta. Lisäksi lähetettiin kysely 14:lle suulääketieteen asiantuntijalle.
Tulokset
Kirjallisuuden perusteella seurantaväli oli yleensä 3–12 kuukautta. Kirjallisuudessa seurantavälin pituus määritettiin muutoksen kliinisen näkymän, dysplasian vakavuusasteen ja/tai kirurgisen hoitohistorian perusteella.
Suurin osa kyselyyn vastanneista asiantuntijoista perusti seuranta-aikataulunsa osittain potilaan riskitekijöihin ja osittain muutoksen kliiniseen näkymään.
Johtopäätökset
Dysplasian vakavuusasteella näyttää olevan merkitystä muutosalueen pahanlaatuistumisen riskin ja täten myös sen seurantatiheyden kannalta. Vakavan dysplasian seuranta tulisi toteuttaa 2–3 kuukauden välein, kohtalaisen 4 kuukauden välein ja lievän 6 kuukauden välein.
On kuitenkin aina huomioitava myös potilaan yksilölliset tekijät: muutoksen koko, kliininen näkymä, tupakointi ja alkoholinkäyttö. Seurantaa tulisi jatkaa potilaan koko eliniän.
Kirjoittajat
Kristina Jakobsson, HLL
Turun yliopisto
ada.jakobsson@gmail.com
Jaana Rautava, dos., EHL
Turun yliopisto / Turun yliopistollinen keskussairaala
Kirjoitus perustuu HLK Kristina Jakobssonin hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluvien syventävien opintojen kirjalliseen työhön.
Kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia, jotka voisivat vaikuttaa kirjoituksen sisältöön.
Suom Hammaslääkäril 2019; 7: 22-27
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.
The follow-up of oral epithelial dysplasia
Oral epithelial dysplasia collectively refers to an architectural and cellular change seen in precancerous conditions which increases the risk of squamous cell carcinoma. Surgical removal of the dysplastic epithelium does not significantly eliminate the risk of malignant transformation, but may reduce the risk. Therefore, oral dysplasias, whether excised or not, need to be followed-up regularly.
In this study, we used international and peer reviewed English literature from the years 1972–2015 and sent an enquiry to 14 international experts in oral medicine to collate information on follow-up protocols suitable for oral dysplasia.
The follow-up interval of oral dysplasia was mainly 3–12 months in the literature. It was determined on the basis of the clinical appearance of the lesion, possibly combined with the severity (grading) of the dysplasia (mild, moderate, severe). The experts determined the follow-up period on the basis of the risk factors of the patient and the clinical appearance of the lesion and dysplasia grading.
The severity of the dysplasia seems to have an impact on the risk of malignant transformation. The follow-up of severe dysplasia (if possible following excision) should be every 2–3 months, moderate every 4 months and mild every 6 months. Follow-up for an oral dysplasia patient should continue for the rest of their life. Individual risk factors should always be taken into account when determining the follow-up schedule and be appropriately intervened.