Hammaslääkäri

Tiistai 25.06.2019

Väitös: Lapsen kuorsauksen syy kannattaa selvittää

Unenaikaisilla hengityshäiriöillä tarkoitetaan erilaisten oireiden kirjoa: lievimmillään kyse on säännöllisestä kuorsauksesta ja hankalimmillaan uniapneasta eli katkohengitystaudista. Maailmanlaajuisesti lapsista ja nuorista noin 8 prosentilla esiintyy kuorsausta ja 1–4 prosentilla uniapneaa.

Unenaikaisista hengityshäiriöistä kärsivillä lapsilla on monenlaisia vaikeuksia – esimerkiksi käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia, yliaktiivisuutta, päiväaikaista väsymystä, painajaisia, yökastelua ja bruksismia. Unenaikaisille hengityshäiriöille altistavat poikkeamat pään, kasvojen ja nielun alueen rakenteissa sekä ylipaino. Näihin tekijöihin pyritään vaikuttamaan unenaikaisten hengityshäiriöiden
hoidolla. Hoitamattomina häiriöt voivat heikentää lapsen elämänlaatua, hidastaa kasvua ja lisätä metabolisen oireyhtymän sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin lapsuudessa ilmenevien unenaikaisten hengityshäiriöiden riskitekijöitä ja arvioitiin eri ammattiryhmien kykyä tunnistaa niitä. Lisäksi tutkittiin unenaikaisten hengityshäiriöiden vaikutusta lapsen psykologiseen hyvinvointiin sekä arvioitiin niiden mahdollisia ennusmerkkejä.

Tutkimustulokset osoittivat, että 10 prosentilla kuopiolaisista koulunsa aloittavista lapsista esiintyy unenaikaisia hengityshäiriöitä. Lapsilla, joilla oli suurentuneet nielurisat, ristipurenta tai kupera kasvoprofiili, oli suurentunut unenaikaisten hengityshäiriöiden riski. Oikomishoidon erikoishammaslääkäri pystyi melko luotettavasti tunnistamaan kuperan kasvoprofiilin, mutta tämä oli vaikeaa muille lasten kanssa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille. Pojilla unenaikaiset hengityshäiriöt näyttivät olevan yhteydessä heikentyneeseen psykologiseen hyvinvointiin; tytöillä tällaista yhteyttä ei havaittu. Unenaikaisen hengityshäiriön ilmaantumista kahden vuoden seuranta-aikana ennustivat poikkeavat kasvojen alueen rakenteet, suuhengitys, kehon suurentunut rasvapitoisuus ja miessukupuoli.

Tutkimus osoitti, että lieviinkin unenaikaisiin hengityshäiriöihin liittyy lapsilla haittoja, kuten heikentynyttä psykologista hyvinvointia. Tutkimustulokset auttavat terveydenhuollon ammattilaisia tunnistamaan hyvissä ajoin ne lapset, joille unenaikaisia hengityshäiriöitä saattaa kehittyä ja joita kannattaa jo aikaisessa vaiheessa ryhtyä hoitamaan moniammatillisessa tiimissä. Näin voidaan mahdollisesti estää tilan paheneminen myöhemmin.

Väitöstutkimus perustuu Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä toteutetun Lasten liikunta- ja ravitsemus -tutkimuksen (Physical Activity and Nutrition in Children Study, PANIC) aineistoon. Kyseessä on interventiotutkimus, jossa oli lähtötilanteessa mukana 512 iältään 6–8-vuotiasta lasta ja 2 vuoden seurannan jälkeen 440 iältään 9–11-vuotiasta lasta.

Väitöskirja tarkastettiin 14.10.2016 Itä-Suomen yliopistossa.

Pediatric Sleep Disordered Breathing – Causes and Consequences

Tiina Ikävalko
HLT
tiina.ikavalko@uef.fi

VASTAVÄITTÄJÄ
Timo Peltomäki, professori
Tampereen yliopisto

KUSTOS
Riitta Pahkala, professori (ma.)
Itä-Suomen yliopisto

ESITARKASTAJAT
Outi Saarenpää-Heikkilä, EL
Tampereen yliopistollinen sairaala

Pertti Pirttiniemi, professori
Oulun yliopisto

OHJAAJAT
Riitta Pahkala, professori (ma.)
Itä-Suomen yliopisto

Timo Lakka, professori
Itä-Suomen yliopisto

Matti Närhi, professori
Itä-Suomen yliopisto

Henri Tuomilehto, dosentti
Itä-Suomen yliopisto