Hammaslääkäri

Perjantai 22.03.2019

Väitös: Systeeminen tulehdusvaste ja muutokset veren sytokiinipitoisuuksissa ovat yhteydessä suolistosyövän etenemiseen

Paksu- ja peräsuolisyöpä (kolorektaalisyöpä) on suomalaisten kolmanneksi yleisin syöpätyyppi. Yli 3 000 suomalaista sairastuu vuosittain kolorektaalisyöpään, ja lähes 1 200 menehtyy tautiin. Tällä hetkellä käytössä olevat varhaisen diagnostiikan ja ennusteen arvioinnin menetelmät eivät ole riittäviä. Uusia merkkiaineita ja menetelmiä on kehitetty ja testattu, mutta rutiinikäyttöön soveltuvia ei ole vielä löydetty. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää immuunijärjestelmän solujen ja säätelytekijöiden keskinäisiä yhteyksiä ja niiden merkitystä kolorektaalisyövän diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa.

Tiedetään, että elimistön tulehdusvaste liittyy olennaisesti syövän kehittymiseen ja etenemiseen. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että krooninen systeeminen tulehdusvaste on yhteydessä syövän huonompaan ennusteeseen. Toisaalta kasvaimeen liittyvän paikallisen tulehdus-soluvasteen on havaittu parantavan syövän ennustetta. Väitöskirjatyössä osoitettiin, että verinäytteestä määritetty korkea systeeminen tulehdusindeksi (mGPS) on yhteydessä kolorektaalisyövän etenemiseen. Lisäksi havaittiin, että kasvaimessa esiintyvistä tulehdussoluista erityisesti CD3-positiiviset T-lymfosyytit sekä CD83-positiiviset dendriittisolut liittyvät parempaan ennusteeseen.

Sytokiinit ovat keskeisiä immuunijärjestelmän säätelytekijöitä. Tutkimuksessa havaittiin, että kolorektaalisyöpää sairastavilla veren sytokiinipitoisuudet poikkeavat terveillä henkilöillä mitattavista pitoisuuksista ja pitoisuudet myös muuttuvat syövän edetessä. Väitöskirjatyössä luotu nk. seerumin sytokiiniprofiili on lupaava potilaita ja verrokkeja erotteleva mittari, jolla voi olla diagnostista arvoa.

Verisuonten uudismuodostus (angio-geneesi) on olennainen prosessi kasvainten kehittymiselle. Tutkimuksessa osoitettiin, että kolorektaalisyöpäpotilailla angiogeneesiä estävän tekijän, endostatiinin, pitoisuudet veressä ovat kohonneet terveiden henkilöiden pitoisuuksiin verrattuna, ja kohonneet pitoisuudet ovat yhteydessä kasvaimen invaasioon suolen seinämän lihaskerroksen läpi. Lisäksi endostatiinin esiastemolekyylin, kollageeni XVIII:n, todettiin ilmentyvän suolen seinämän lihaskerroksessa.

Syöpäpotilaiden kohonneet endostatiinipitoisuudet voivat siis johtua kasvaimen invaasioon liittyvästä kollageeni XVIII:n hajoamisesta suolen seinämässä, mutta lisätutkimuksia tarvitaan endostatiinin ennustetta kuvaavan arvon määrittämiseksi.

Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään elimistön tulehdusvasteen ja syövän etenemisen välistä yhteyttä. Kolorektaalisyöpään liittyvän tulehduksen määrittämistä ei vielä käytetä hyväksi kliinisessä työssä, mutta tulosten pohjalta voidaan mahdollisesti kehittää uusia menetelmiä suolistosyöpäpotilaiden ennusteen arviointiin ja diagnostiikkaan.

Patologian oppiaineeseen kuuluva väitöstutkimus toteutettiin Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa syövän ja translationaalisen lääketieteen tutkimusyksikössä yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan ja Medical Research Center Oulun kanssa.

Väitöskirja tarkastettiin 8.1.2016 Oulun yliopistossa.

Systemic inflammation in colorectal cancer: The role of cytokines and endostatin

Tiina Kantola
FM, HLK (väit.)
tiina.k.kantola@student.oulu.fi

VASTAVÄITTÄJÄ
Pauliina Kronqvist, professori
Turun yliopisto

KUSTOS
Markus Mäkinen, professori
Oulun yliopisto

ESITARKASTAJAT
Seppo Pyrhönen,
emeritusprofessori
Turun yliopisto

Tuomas Mirtti, dosentti
Helsingin yliopisto

OHJAAJAT
Markus Mäkinen, professori
Oulun yliopisto

Tuomo Karttunen, professori
Oulun yliopisto

Anne Tuomisto, FT
Oulun yliopisto

Verkkojulkaisun osoite:
http://urn.fi/
urn:isbn:9789526210544