Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin perustuvan Ammattibarometrin mukaan hammaslääkärit ovat niiden 15 ammattiryhmän joukossa, joista on eniten pulaa. Maaliskuussa 2017 julkaistut tiedot ovat keskiarvoja heinä–joulukuulta 2016. Asiasta uutisoi mm. Iltalehti 5.4.2017.
– Nämä tilastot eivät kuitenkaan lainkaan huomioi vajaatyöllisyyttä, joka koskettaa noin joka kolmatta yksityishammaslääkäriä, eikä sitä, että arviolta lähes joka kolmannessa työpaikkailmoituksessa haussa on erikoishammaslääkäri tai erikoistuva hammaslääkäri, toteaa Hammaslääkäriliiton erikoistutkija Jaakko Koivumäki.
Hammaslääkärien työvoimaselvitys lokakuulta 2016 kertoi sekä terveyskeskusten hammaslääkärivajeen pienenemisestä että yksityishammaslääkärien laskennallisen vapaan kapasiteetin kasvusta. Työvoimaselvitys on STM:n, KT:n ja Hammaslääkäriliiton yhteistyötutkimus.
Vastaavansuuntaisia tuloksia antoi Hammaslääkäriliiton kevään 2016 Työmarkkinatutkimus: 28 % yksityishammaslääkäreistä koki potilaita olevan liian vähän. Potilaspulaa raportoivien hammaslääkärien osuus oli kasvanut 2010-luvun alusta noin 20 prosenttiyksikköä.
– Hammaslääkärien työllisyystilanne on keskimäärin edelleen hyvä, toteaa Koivumäki. – Tilanne on kuitenkin huolestuttava, jos muutos yksityishammaslääkärien työtilanteessa jatkuu samansuuntaisena.
Erikoishammaslääkäripula sen sijaan on ilmeinen, ja esimerkiksi STM:n julkaisema tuore selvitysmiesraportti Suun terveydenhuollon erikoissairaanhoidon järjestämistä koskevat periaatteet 2020-luvulla ennakoi väestön erikoissairaanhoitotasoisen hoidon tarpeen edelleen lisääntyvän.
Tutustu Hammaslääkäriliiton työvoimaselvityksiin verkossa.