Vuoden 2015 alussa alkaneessa tutkimuksessa tarkasteltiin esimerkkitapauksina perusterveydenhuollosta hampaan kahden pinnan paikkausta, erikoissairaanhoidosta yksipuoleista nivustyräleikkausta ja vaativasta erikoissairaanhoidosta aivohalvauksen liuotushoitoa. Hampaan paikkauksesta ja nivustyräleikkauksista mukana tarkastelussa oli sekä julkisen terveydenhuollon yksikkö että yksityisen terveydenhuollon yksikkö.
Arvonlisä on toiminnan kannattavuuden ja tehokkuuden mittari. Se koostuu pääasiassa työntekijöiden palkoista, henkilöstösivukuluista ja poistoista. Arvoketju koostuu rinnakkaisista ja peräkkäisistä arvonlisää tuottavista toiminnoista. Etlan tutkimuksessa tarkasteltiin vain taloustieteellistä näkökulmaa, jossa asiakaskokemuksen tuoma inhimillinen arvo ei tule huomioiduksi.
Analyysin monimutkaisuudesta huolimatta arvoketjutarkastelu osoittautui toimivaksi menetelmäksi terveydenhuoltopalveluiden arviointiin. Tarkastelussa selvisi myös, että arvonluonti terveydenhuollossa on enimmäkseen kotimaista, olipa tuottajana yksityinen tai julkinen toimija. Siinä missä teollisuuden arvoketju hajautuu jo nyt ympäri maailman, jää terveydenhuollon synnyttämä arvo toistaiseksi Suomeen ja tyypillisesti varsin lähelle tarkasteltavaa terveydenhuoltoyksikköä.
Yleiskustannuksilla (kustannukset, joita ei voi välittömästi kohdistaa hyödykkeelle, esimerkiksi hallinnon ja markkinoinnin kustannukset, lämmitys- ja valaistuskustannukset jne.) on merkittävä rooli terveydenhuollon arvoketjuissa. Korkeiden yleiskustannusten vuoksi terveyspalveluiden hinnat korreloivat huonosti tuotantokustannusten kanssa – tässä suhteessa terveydenhuoltosektori poikkeaa selvästi perinteisestä teollisuudesta. Arvoketjuanalyysi terveydenhuollossa kuvaakin enemmän palveluntuottajan organisaatiorakennetta kuin itse tuotantoprosessia. Lisäksi tuotteen hinta kertoo vain vähän asiakkaan kokemasta arvosta.
Suun terveydenhuollossa palveluntuottaja vastaa itse suuresta osasta toimintoja, kun taas tarkastelluissa erikoissairaanhoidon yksiköissä arvoketju hajaantuu enemmän, ts. niissä ulkoistetaan enemmän esim. siivous- ja pesulapalveluja.
Suun terveydenhuoltoa tutkimuksen ohjausryhmässä edustanut asiantuntijaylihammaslääkäri Kaj Rönnberg Espoosta pitää Etlan avausta terveydenhuollon suuntaan merkittävänä. Erityisesti huomionarvoisia ovat itse metodin käyttö terveydenhuollossa sekä se, että suun terveydenhuolto oli tutkimuksessa mukana.
– Terveydenhuollon arvoketjutarkastelu avaa mielenkiintoisia näkökulmia ja herättää monia kysymyksiä. Miten tätä analyysia parhaiten voisi hyödyntää 2,5 vuoden kuluttua sote-muutoksissa? Miten arvonlisätarkastelu toimii suhteessa julkisen terveydenhuollon mahdolliseen yhtiöittämiseen ja voitontuottoon?
Kun lähitulevaisuudessa terveydenhuollon järjestelyt muuttuvat ja esim. itsehoitoa lisätään, myös arvoketjut muuttuvat, mikä muuttaa arvonluonnin mahdollisuuksia.
– Tulevaisuudessa menetelmää tulisi kehittää soveltumaan myös sellaisiin terveydenhuollon palveluihin, joilla ei ole välitöntä loppupistettä. Tällaisia olisivat esimerkiksi kroonisten sairauksien hoidolliset elinkaaret, toteavat tutkimuksen toteuttaneet Etlan tutkijat MD, MBA Martti Kulvik, ekonomisti Annu Kotiranta ja TkT, KTM Timo Seppälä.
Etlan tutkimustulokset julkaistiin kesäkuussa.
Tutkimuksen johtopäätökset:
- Arvoketjumetodiikka soveltuu terveydenhuollon arvoketjujen analysointiin.
- Metodi toimii erinomaisesti organisaatiotasolla – tuotetasolla työläs.
- Organisaation rakenteelliset ratkaisut vaikuttavat arvon jakautumiseen.
- Käytössä olevat mittarit seuraavat kustannuksia, eivät arvoa.
- Muuttuvat arvoketjut muuttavat arvonluonnin mahdollisuuksia.
Lue Etlan sivuilta julkaisu: Harsoja ja hallintoa. Terveysarvoketjujen anatomiaa