Turkulaistutkimuksessa todettiin, ettei doksisykliinin käyttöä lapsilla ehkä tarvitsekaan vältellä. Pikkulapsena saadut doksisykliinikuurit eivät aiheuttaneet nuorten hampaisiin värjäytymiä tai kiillevaurioita.
Tetrasykliiniantibiootteja on vältetty alle 8-vuotiaiden lasten hoidossa jo 1950-luvun lopulta lähtien. Tetrasykliinien tiedetään aiheuttavan pysyvään hampaistoon värjäytymistä ja hypoplasiaa, jos niitä käytetään hampaiden ollessa vasta kehittymässä. Doksisykliini on toisen polven puolisynteettinen tetrasykliini, joka on tehokas, suun kautta annosteltava hoito tiettyihin akuuttien keskushermostoinfektioiden aiheuttamiin oireisiin, kuten Borrelia burgdorferi -bakteerin aikaansaamaan kasvohermohalvaukseen. Tästä syystä sitä on joskus annettu myös alle 8-vuotiaille. Näin on tehty esimerkiksi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 1990-luvulta lähtien.
– Farmakologisten tutkimusten perusteella tiedetään, ettei doksisykliini sitoudu yhtä voimakkaasti hampaan kalsiumiin kuin klassiset tetrasykliinit, kertoo lastenlääkäri, lastenneurologian tohtorikoulutettava Heidi Pöyhönen Turun yliopistosta.
– Näin ollen sitä uskallettiin alkaa käyttää myös alle 8-vuotiailla. Toki potilaiden vanhempia on aina informoitu riskeistä, joita lääkkeen käyttö voi aiheuttaa pysyville hampaille.
Tärkein doksisykliinin käyttöaiheista ovat TYKSissä olleet ja tulevat varmasti olemaan keskushermosto-oireita aiheuttavat borrelioosit. Niiden esiintyvyys lisääntyy sitä mukaa, kun bakteeria kantavien punkkien levinneisyysalue kasvaa.
– Näissä tapauksissa doksisykliini on ainoa antibiootti, joka ei vaadi suonensisäistä annostelua eikä siis edellytä osastohoitoa tai kotisairaanhoidon
käyntejä.
Heidi Pöyhönen toimi ensimmäisenä kirjoittajana viime marraskuussa julkaistussa tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin 38:n doksisykliinihoitoa alle 8-vuotiaana saaneen potilaan hampaiden väritystä ja mahdollisia kiillevaurion merkkejä. Potilaat olivat tutkimushetkellä keskimäärin 14-vuotiaita. Tutkittavat olivat saaneet doksisykliinikuurin keskimäärin 4–5 vuoden iässä; kuurin keskikesto oli ollut 12,5 päivää. Tässä tutkimuksessa yhdelläkään potilaalla ei havaittu merkkejä sellaisesta värjäytymisestä tai kiillevaurioista, jotka on todettu tyypillisiksi tetrasykliinihoitoa saaneille.
– Samanlainen tulos on saatu kahdessa aiemmassa 2000-luvulla tehdyssä tutkimuksessa, Pöyhönen toteaa.
– Kun nämä kolme tutkimusta lasketaan yhteen, on olemassa 127 potilaan aineisto siitä, että doksisykliini ei aiheuta perinteisille tetrasykliineille tyypillisiä vaurioita pysyviin hampaisiin.
Pöyhönen pitää tätä aineistoa riittävänä siihen, että doksisykliiniä voidaan jatkossakin määrätä erikoissairaanhoidossa lapsille, joilla on potentiaalisesti vammauttava tai henkeä uhkaava infektio.
– Doksisykliinin käyttöä avohoidossa ei tietenkään voi näin pienen aineiston perusteella suositella.
Doksisykliinin käyttölinjausta on muutettu hiljattain myös HUSissa, kertoo lasten infektiotautien professori Harri Saxén.
– Noin vuosi sitten päätimme, että doksisykliinin käytön alaikäraja lasketaan meillä kahteen vuoteen.
Saxénin arvion mukaan HUSissa on vuodessa parisenkymmentä alle 8-vuotiasta lapsipotilasta, jotka saavat borrelia-bakteerin aiheuttamaan kasvohermohalvaukseen doksisykliiniä suonensisäisesti annettavan lääkityksen sijasta.
Lähteet:
Pöyhönen H, Nurmi M, Peltola V, Alaluusua S, Ruuskanen O, Lähdesmäki T. Dental staining after doxycycline use in children. J Antimicrob Chemother 2017; 72(10): 2887–90.
Turun yliopiston tiedote ”Tutkimus: lastenlääkärien karsastama antibiootti ei vaurioitakaan lapsen hampaita”. Turun yliopisto 24.11.2017.
Heidi Pöyhösen, Harri Saxénin ja suun mikrobiologian erikoishammaslääkäri Hannamari Välimaan puhelinhaastattelut.