Hammaslääkäri

Lauantai 18.11.2017

Ensisijaisesti elämäntapahoitoa uniapneaan

Uniapnea tulisi todeta ja hoitaa nykyistä varhemmin, korostaa juuri päivitetty Käypä hoito -suositus. Monen potilaan kohdalla elämäntapojen muokkaaminen hoitaa uniapneankin. Hammaslääkärillä on myös keinoja auttaa potilasta.

Uniapnealla (obstruktiivinen uniapnea) tarkoitetaan nukkuessa tapahtuvia toistuvia, vähintään kymmenen sekunnin mittaisia hengityskatkoksia tai hengityksen vaimentumia, jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta. Uniapneapotilas nukkuu usein huonosti, kuorsaa ja kärsii heikkolaatuisesta hengityksestä. Vähitellen kehittyviä uniapnean päiväoireita – päiväväsymys, keskittymisvaikeudet, muistihäiriöt ja mielialahäiriöt – voi olla vaikea tunnistaa.

Päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan vähintään 4 % miehistä ja 2 % naisista sairastaa uniapneaa, mutta todennäköisesti määrä on vielä tätä suurempi. Uniapnean suurin riskitekijä on ylipaino: kaksi kolmesta uniapneapotilaasta on ylipainoisia. Potilaista, joiden painoindeksi on > 40, yli 50 prosenttia kärsii uniapneasta. Myös normaalipainoiset uniapneapotilaat on kuitenkin tärkeä tunnistaa. Esimerkiksi ylähengitysteiden poikkeava rakenne voi olla itsenäinen riskitekijä.

Hoitamattomana uniapnea heikentää työkykyä, lisää sympaattisen hermoston aktiivisuutta ja sydän- ja verisuonitautien vaaraa sekä lisää terveydenhuoltopalveluiden tarvetta ja ennenaikaista kuolleisuutta. Sairauteen liittyvä päiväväsymys on myös merkittävä liikenneonnettomuuksien riskitekijä.

– Potilas ei välttämättä koe itse olevansa väsynyt, muistuttaa EHL Jarkko Vuoriluoto.

Elämäntapaohjeita, CPAP-hoitoa ja kiskoja

Tärkeintä uniapnean hoitoa on elämäntapahoito. Painon pudotus, tupakoinnin ja alkoholin käytön lopettaminen ja liikunta saattavat korjata lievän uniapnean kokonaan. Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa hoidetaan ensisijaisesti unen aikana käytettävällä ylipainehengityslaitteella (CPAP-hoito), mikä on toistaiseksi tehokkain ja varmin hoitomuoto.

Hammaslääkäri pystyy tarjoamaan apua osalle potilaista, joiden oireita voidaan helpottaa uniapneakiskohoidolla, asentohoidolla, kirurgisilla toimenpiteillä ja oikomishoidolla kasvuiässä. Etenkin kiskohoito voi auttaa monia potilaita.

– Tutkimusten mukaan kiskohoito voi olla yhtä tehokas lievän uniapnean hoidossa kuin CPAP-hoito, toteaa Vuoriluoto.

Kiskohoidolla voidaan myös tehostaa CPAP-hoitoa tietyissä tapauksissa.

Vuoriluoto myös muistuttaa, että uniapneakiskon istuvuus ja purenta tulisi tarkistaa aina perustarkastuskäynnillä.

– On myös hyvä muistaa kysyä, onko kiskosta ollut apua.

Hammaslääkärillä on myös tärkeä rooli sairauden tunnistamisessa.

– Lääkärit diagnosoivat uniapnean, me voimme toimia epäilijöinä, painottaa Vuoriluoto.

Lähde: EHL Jarkko Vuoriluodon luento Uniapnea ja sen kiskohoito 9.6.2017, TKHLY:n kesäluentopäivät.

Päivitetty Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) Käypä hoito -suositus: www.kaypahoito.fi