Hammaslääkäri

Sunnuntai 19.05.2019

Erikoishammaslääkäreitä tarvitaan liki 900 vuoteen 2035 mennessä

Valtakunnallinen selvitys vuoteen 2035 ulottuvasta erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien koulutustarpeesta on valmistumassa. Ensimmäinen, vuoteen 2030 ulottuva, selvitys julkaistiin vuonna 2016.

Uusimman selvityksen ovat laatineet sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimeksiannosta tutkijatohtorit Merja Laine ja Niko Wasenius Helsingin yliopiston yleislääketieteen osastolta ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksiköstä.

Selvityksen tavoitteena oli arvioida alueellisesti erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien tarvetta sekä koulutettavien määriä vastaamaan väestön ja palvelujärjestelmien tarpeita. Tätä varten lähetettiin sähköinen kysely erikoisalakohtaisesti yliopistojen erikoishammaslääkäri-koulutusten vastuuhenkilöille, sairaalojen ylihammaslääkäreille, terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille, Apollonian jaostoille ja suu- ja leukakirurgian yhdistyksille. Lisäksi Hammaslääkärilehden ja Hammaslääkäriliiton välittämän linkin kautta kysely oli avoin kaikille hammaslääkäreille.

– Selvitys perustuu asiantuntijoiden arvioihin oman erikoisalansa erikoislääkäri- tai erikoishammaslääkäritarpeesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Selvityksessä ei oteta kantaa lisensiaatin tutkintojen määrään eikä palvelujärjestelmän vakanssien määrään, Laine toteaa.

Koulutustarpeen arviointi alueellisesti pohjautui asiantuntijoilta saatuun tarvearvioon huomioiden nykyisten työikäisten erikoishammaslääkärien sekä jatko-opiskelijoiden määrät. Näillä tiedoilla arvioitiin sekä erikoishammaslääkärien tarve että koulutettavien määrät vuoteen 2035 huomioiden maahanmuutto, eläköityminen ja kuolleisuus.

– Tarkoituksena on ollut luoda malli, jonka avulla selvitys voidaan jatkossa toistaa säännöllisesti tarvittaessa menetelmää kehittäen. Olisi hyvä, jos tietoja jatkossa eri tahoilta saataisiin automaattisemmin, Wasenius kertoo.

STM vastaa erikoislääkäri- ja eri-koishammaslääkärikoulutusta koskevasta lainsäädännöstä ja ohjauksesta ja yliopistot koulutuksen järjestämisestä. Yliopisto mm. myöntää opinto-oikeudet ja päättää koulutuspaikoista. Yliopiston ja terveyspalvelujärjestelmän yhteistyötä varten lääketieteellisten tiedekuntien yhteydessä toimivat alueelliset neuvottelukunnat, joiden tarkoituksena on arvioida kunkin erityisvastuualueen erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta ja koulutuksen tarvetta. Erikoistuminen tapahtuu toimimalla lääkärinä tai hammaslääkärinä palvelujärjestelmässä.

– Palvelujärjestelmän ja yliopistojen tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä koulutuspaikkojen alueellisessa määrittelyssä, Laine toteaa.

Selvityksen tekemistä Laine ja Wasenius pitivät hyvin mielenkiintoisena.

– Erikoisalat ovat hyvin erilaisia, ja toimijoita erikoistumiskoulutuksessa on useita. Lukuja ei kannata lukea absoluuttisina, vaan ne ovat suuntaa-antava arvio, he toteavat.

STM järjesti selvitysluonnoksesta kuulemistilaisuuden 10.4.2019. STM aloitti vielä uuden lausuntokierroksen huhti–toukokuun vaihteessa valtioneuvoston Otakantaa-palvelussa (www.otakantaa.fi). Strukturoidusta kyselystä lähetetään tieto kuulemistilaisuuteen kutsutuille. Kyselyyn voivat vastata myös kaikki muut asiasta kiinnostuneet.

Luonnos selvityksestä löytyy STM:n Tapahtumat-sivustolta: https://stm.fi/tapahtumat/2019-04-10/kuulemistilaisuus-erikoislaakarikou....

Erikoishammaslääkärien tarve vuonna 2035

Suomessa oli vuonna 2018 yhteensä 684 työikäistä (alle 65-vuotiasta) hammaslääkäriä. Kyselyyn vastanneiden arvion perusteella laskettiin, että vuonna 2035 tarvitaan 883 erikoishammaslääkäriä, mikä on 29 % enemmän kuin vuonna 2018. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, tulee vuosittain valmistua 40,8 erikoishammaslääkäriä. Erikoisala/suuntautumisvaihtoehto/

painotusalakohtaisesti tarve jakaantuu seuraavasti:

  • Hampaiston oikomishoito: 175, valmistumistarve 7,5/vuosi
  • Kariologia ja endodontia: 43, valmistumistarve 1,8/vuosi
  • Lasten hammashoito: 27, valmistumistarve 0,9/vuosi
  • Parodontologia: 112, valmistumistarve 5,3/vuosi
  • Protetiikka ja purentafysiologia: 152, valmistumistarve 6,8/vuosi
  • Suu- ja leukakirurgia: 200, valmistumistarve 9/vuosi
  • Suun mikrobiologia: 15, valmistumistarve 0,9/vuosi
  • Suupatologia: 15, valmistumistarve 0,7/vuosi
  • Suuradiologia: 34, valmistumistarve 1,5/vuosi
  • Terveydenhuolto: 111, valmistumistarve 6,3/vuosi


Lisäksi vuonna 2035 tarvitaan 45 suu- ja leukakirurgian erikoislääkäriä (valmistumistarve 2,4/vuosi). ERVA-aluekohtaiset luvut on esitetty tarkemmin selvityksessä.