Hammaslääkäri

Maanantai 25.06.2018

Lisää aiheesta

Erikoistumiskoulutuksen haku- ja valintamenettely uudistuu

Yliopistojen yhteinen valmisteluryhmä julkaisi huhtikuussa ehdotuksen erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen haku- ja valintamenettelystä. Se on tarkoitus ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2019. Erikoishammaslääkärikoulutuksessa menettely on jo joiltain osin ollutkin käytössä.

Ehdotuksen mukaan haku järjestettäisiin kaksi kertaa vuodessa, lukumäärällisesti pienemmillä aloilla harvemmin. Haku tapahtuisi Opintopolku.fi-verkkopalvelussa, jonka kautta nyt haetaan mm. kaikkiin toisen ja kolmannen asteen opintoihin, avoimiin yliopisto-opintoihin sekä tohtorikoulutukseen. Kerralla voisi hakea viiteen eri erikoishammaslääkärikoulutuksen hakukohteeseen.

Valmisteluryhmä esittää, että koulutukseen valinta tapahtuisi alkupisteytystä, haastattelua ja koeaikaa hyödyntäen. Erikoislääkärikoulutuksessa alkupisteytyksessä huomioitaisiin tieteellinen kokemus ja työkokemus. Erikoishammaslääkärikoulutuksessa puolestaan pisteytettäisiin työkokemuksen sijasta täydennyskoulutukseen osallistumista, mitä Hammaslääkäriliitto esityksestä antamassaan lausunnossa kritisoi.

Liiton ehdotus on, että alkupisteytys erikoishammaslääkärikoulutuksessa koostuisi tieteellisen kokemuksen, täydennyskoulutukseen osallistumisen ja kliinisen osaamisen (työkokemus ml. kokemus opetustyöstä) kokonaisuudesta, jolloin valinta olisi tasapuolinen erilaisin osaamistaustoin koulutukseen pyrkiville. Lisäksi liitto ehdotti muutoksia tieteellisen kokemuksen pisteytykseen sekä useita lisäyksiä hyväksyttäviin koulutuksen järjestäjiin. Lausuntoaan varten Hammaslääkäriliitto oli kartoittanut alan eri toimijoiden näkemyksiä valintamenettelystä.

Työkokemuksen lukemista alkupisteisiin kannattaa myös erikoistuvia hammaslääkäreitä koordinaatiojaostossa edustava Jessica Juslin.

– Kliininen osaaminen ja perehtyneisyys erikoisalaan tulisi huomioida myös erikoishammaslääkärikoulutukseen haettaessa.

Ehdotuksen mukaan hakuun kuuluisi myös motivaatiokirjeen kirjoittaminen. Sen tavoitteena on saada hakija pohtimaan alavalintansa perusteita, vahvuuksiaan ja motivaation lähteitä.

– Ehdottomasti hyvä asia, kommentoi Juslin.

Motivaatiokirjettä ei pisteytetä, mutta se käytäisiin läpi haastattelussa, johon hakijat valittaisiin alkupisteiden perusteella. Yliopiston ja palvelujärjestelmän yhteinen haastattelu olisi strukturoitu ja etenisi valtakunnallisen mallin mukaisesti. Haastattelu koostuisi neljästä teemasta: kokemus alasta ja motivaatio perehtyä alaan, tiimityöskentely- ja vuorovaikutustaidot, erikoisalakohtaiset kysymykset sekä erityistaidot ja paineensietokyky. Myös haastattelu pisteytettäisiin.

Alustavasti valmisteluryhmä on suunnitellut erikoistumiseen koeaikaa. Sen toteuttamisen mahdollisuuksia ja yhteyttä koulutusväyliin selvitetään yliopistojen ja palvelujärjestelmän kanssa.

Haku- ja valintamenettelyn luominen on yksi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alaisen erikoistumiskoulutuksen koordinaatiojaoston ehdottamia toimenpiteitä erikoistumiskoulutuksen kehittämiseksi ja vahvasti sidoksissa STM:n teettämään arvioon eri erikoisaloille tarvittavista koulutusmääristä. Tarvearviota on tarkoitus päivittää säännöllisin väliajoin.

Yliopistojen yhteinen valmisteluryhmä jatkaa ehdotuksen työstämistä saamiensa lausuntojen pohjalta. Työn on tarkoitus valmistua syksyllä 2018.