Hammaslääkäri

Maanantai 21.01.2019

Etsi aina kasvoturvotuksen syy

Kasvoturvotusta aiheuttava infektio vaatii aina päivystysluonteista hoitoa. Potilas tarvitsee kiireellistä hoitoa erityisesti silloin, kun turvotus on levinnyt kaulalle tai silmän alueelle, tai turvonnut ihokohta on pinkeä ja kuumottava. Vakavasta infektiosta voi olla kysymys myös silloin, jos potilaan pään kääntäminen on vaikeaa, nieleminen on hankalaa tai turvotusalue punoittaa voimakkaasti. Äkillisistä suun alueen infektioista valtaosa on hammasperäisiä, tällöin myös vakavien etäinfektioiden riski on mahdollinen. Leukojen alueen infektiot komplisoituessaan voivat aiheuttaa esim. Ludwigin anginan, aivopaiseen, silmän alueen infektion tai sepsiksen.

Päivystyspotilaan anamneesi ja kokonaistilannekartoitus on tärkeä. Sairaalahoitoon kuuluvat suuren infektioriskin potilaat, joiden immuunivaste on voimakkaasti heikentynyt, on osattava diagnosoida ja ohjata oikeaan hoitopaikkaan. Tarvittaessa siis tehdään päätös potilaan eteenpäin lähettämisestä. Muussa tapauksessa keskitytään infektiofokuksen hoitoon päivystyksessä.

Antibiootteja käytetään hoidon tukena (ks. Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet, Käypä hoito -suositus). Märkäpesäkkeissä on usein monenlaisia bakteereita, ja osa niistä on biofilmiluonteensa takia vastustuskykyisiä. Jos tulehtuneelle alueelle tehdään kirurgisia toimenpiteitä, bakteremia on väistämätöntä. Tuntia ennen toimenpidettä annettavalla antibioottiprofylaksialla vähennetään ja lyhennetään bakteremiaa sekä suojataan potilasta infektion leviämiseltä ja mahdollisilta etäinfektioilta. Profylaksiassa ja mikrobilääkkeiden valinnassa on huomioitava myös potilaan mahdollinen päihteiden käyttö. On arvioitu, että terveydenhuollon palveluja käyttävistä miespotilasta n. 20 %:lla on jonkinasteinen alkoholin käytön ongelma, mikä vaikuttaa mm. potilaan immunipuolustukseen ja lääkemääräyksiin.

Tulehdus leviää yleensä pienimmän vastuksen suuntaan ja osin lihakset ohjaavat märkäeritteen leviämistä. Paikallinen infektio tulee diagnosoida ja fokukseen tulee kohdentaa toimenpiteitä joko juurihoidolla tai hampaan poistolla tai absessin avauksella.

– Hoida aina fokus – pelkkä antibiootti ei riitä! Jos infektiota hoidetaan juurihoidolla, endodontit suosittelevat käyttämään kofferdamia ja erityisen tärkeää on hoidon lopuksi sulkea hammas väliaikaisella paikalla. Turvotus ja absessi ovat aina vakava riski, joten epätoivoisia hampaita ei kannata hoitaa. Poisto voi olla hyvin perusteltua, painottaa EHL Vuokko Ottavainen.

Mikäli infektio on aiheuttanut absessin, on se avattava ja huuhdeltava huolella pohjaa myöten. Tämän jälkeen absessiin asetetaan tarvittaessa dreeni.
– Märkä on siis saatava ulos tavalla tai toisella.

Kotiin lähtevä potilas tarvitsee aina sekä suulliset että kirjalliset jälkihoito-ohjeet. Ohjeiden tulee sisältää selkeät tiedot, minne potilas voi ottaa yhteyttä, mikäli hänen tilansa huononee. Kontrolliaika tai jatkohoito on myös aina määritettävä – esimerkiksi dreenin laiton jälkeen kontrollikäynti ajoitetaan 1–2 päivän päähän. Ottavainen kehottaa myös varmistamaan, että potilas on ymmärtänyt hoitoon liittyvän antibioottihoidon tärkeyden.

Ottavainen muistuttaa, että perusterveydenhuollon päivystyksen henkilökunta toimii tärkeinä portinvartioina.
– Se, että potilas on viivytellyt vastaanotolle lähdössä, ei muuta sitä, että hammaslääkäreiden tulisi osata tunnistaa ja hoitaa fokukset ajoissa – samalla tiedostaen potilaiden yleissairauksien aiheuttamat riskit.

Lähde: EHL Vuokko Ottavainen Pää pallona; isot ja pienet infektiot. Hammaslääkäripäivät 25.11.2016.