Hammaslääkäriliiton valtuusto kokoontui 18.–19.5. sääntömääräiseen kevätkokoukseensa. Kokouksen sote-uudistusta koskeneessa ajankohtaisosiossa pohdittiin organisatoristen muutosten lisäksi uudistuksen mahdollisia vaikutuksia hoidon laatuun. Joudutaanko tulevaisuudessa entistä enemmän käymään taistelua hyvän hammaslääkärityön toteutumisen puolesta?
Suomalaisten suunterveys jää pohjoismaisessa vertailussa jumbosijalle. Syytä on paitsi kehnossa omahoidossa myös harvoissa käynneissä hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla. Terveyskeskuksissa noudatetut aikuisten tutkimusvälit eivät yllä kansainvälisiin suosituksiin, minkä on arvioitu olevan yksi suunterveyden epätasa-arvoa Suomessa ylläpitävä tekijä.
Yli kahden vuoden välejä ei muualla maailmassa suositella edes tavallisille terveille aikuisille, mutta meillä valinnanvapausuudistuksen yhteydessä viranomaiset ovat esittäneet tutkimusväliksi kolmeakin vuotta. Perustelu ei ole hoidollinen vaan taloudellinen: jotta uudistus söisi vähemmän rahaa. Ylipitkien tutkimusvälien riskinä kuitenkin on terveyden huononeminen ja kustannusten kasvu.
Pitkien tutkimusvälien lisäksi hoidon laadun uhkana nähdään hoidon pirstaloituminen eri toimijoille, jos palveluvalikoima jää liian suppeaksi – suoran valinnan palvelujen tulisi vastata jotakuinkin nykyisiä peruspalveluja. Sosiaali- ja terveysministeriöstä on vakuutettukin, että näin on.
Myös hoitosuhteen luonne vaikuttaa hoidon laatuun; yleensä pitkäaikaiset hoitosuhteet luovat parhaat edellytykset potilaan suun terveyden ylläpitämiseen. Siksi on ristiriitaista, että sosiaali- ja terveysministeriö haluaa ns. kerralla kuntoon -hoitomallin laajempaan käyttöön. Malli sopii joillekin potilaille, mutta yleispäteväksi malliksi siitä ei ole. Lisäksi siinä hammaslääkäri jää vaille pitkän aikavälin palautetta työnsä onnistumisesta.