Hammaslääkäri

Perjantai 14.12.2018

Jäseniltä liitolle arvosanaksi kahdeksikko

Hammaslääkäriliiton jäsenkysely kertoo sitoutuneesta ja ammatistaan ylpeästä jäsenkunnasta. Jäsenet arvioivat liiton toimintaa hyvin arvosanoin, mutta antavat myös kipakkaa palautetta.

kuvio3.jpg

Kuvio 3. Tärkeimmät syyt kuulua Hammaslääkäriliittoon.

Hammaslääkärit ovat sitoutuneita Hammaslääkäriliittoon ja pitävät ammatillista järjestäytymistä tärkeänä, ilmenee Hammaslääkäriliiton Taloustutkimus Oy:llä teettämästä kyselystä. Yli puolet (53 %) kyselyyn vastanneista pitää erittäin tärkeänä Hammaslääkäriliiton jäsenyyttään ja vielä useampi (60 %) ammatillista järjestäytymistä ylipäänsä (kuvio 1).

– Luvut ovat suuret myös verrattuina aikaisempiin ammattiliitoille tehtyihin kyselyihin. Esimerkiksi eräässä Taloustutkimuksen vuonna 2015 tekemässä jäsenkyselyssä ylempiä toimihenkilöitä edustavan ammattiliiton jäsenistä 33 % piti jäsenyyttään kyseisessä liitossa erittäin tärkeänä, kertoo tutkimuspäällikkö, YTT Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta.

– Myös suhtautuminen ammatilliseen järjestäytymiseen ylipäänsä on hammaslääkäreillä selvästi vahvempi kuin vertailtavassa tutkimuksessa olleilla ylemmillä toimihenkilöillä.

Kyselyn mukaan jäsenten enemmistö on myös varsin tyytyväisiä Hammaslääkäriliiton toimintaan. Kymmenportaisella ”kouluarvosana-asteikolla” 41 prosenttia vastaajista antoi kiitettävän eli 9 tai 10, ja vain joka neljäs arvioi liiton toiminnan alle kahdeksikon arvoiseksi (kuvio 2).

Tärkeimmäksi syyksi kuulua Hammaslääkäriliittoon vastaajat nostivat työehtosopimusten neuvottelemisen ja muun kollektiivisen työmarkkinaedunvalvonnan (kuvio 3).


– Sote-uudistus on nyt tapetilla ja sen aiheuttama epävarmuus nostaa neuvottelutoimintaan, työmarkkinaedunvalvontaan ja neuvontapalveluihin kohdistuvia odotuksia, arvioi Rahkonen.

Vaikka kollektiivinen työmarkkinaedunvalvonta nousi tärkeydessä kärkipaikalle, eivät hammaslääkärit kuitenkaan kyselyn mukaan ole kovin huolissaan työstään ja toimeentulostaan, sillä vain 14 prosenttia valitsi liittoon kuulumisen tärkeimpien syiden joukkoon sen, että jäsenyys tuo turvaa pahan päivän varalle. Myös muiden jäsenpalvelujen merkitys liittoon kuulumiselle oli hammaslääkäreillä pienempi kuin vertailuryhmässä.

Jäsenryhmäkohtaiset erot ovat pieniä; julkisella sektorilla työskentelevät hammaslääkärit antoivat parhaat arviot liiton onnistumisesta, ja työelämän ulkopuolella olevien jäsenten antamat arvosanat olivat hieman keskimääräistä heikompia.

Kritiikkiä haluttiin ja saatiin

Yleisen tyytyväisyyden vastapainoksi avoin palaute sisälsi melko paljon yksittäisiä mielipiteitä, joiden mukaan liitto on ollut työmarkkinaedunvalvonnassa ”hampaaton”. Kritiikkiä oikein tarkoituksellisestikin haettiin pyytämällä palautetta erityisesti huonoimpia arvosanoja antaneilta. Esimerkiksi sote-uudistus, koulutusmäärät, kilpailukykysopimus, toimimattomat potilastietojärjestelmät ja vähäisenä koettu näkyvyys julkisuudessa kirvoittivat kommentteja.

– Vapaa palaute on usein paljon puhuvaa ja monisanaista, vastaajilla on tarve kertoa kokemuksistaan, mutta kovin pitkälle yleistettävissä avoin palaute ei ole, Rahkonen muistuttaa.

Kyselyllä haluttiin saada tietoa sitoutumisesta liittoon sekä konkreettisesti tietoa tyytyväisyydestä tai tyytymättömyydestä liiton edunvalvontaan, jäsenpalveluihin ja viestintään. Parannettavaa löytyikin.

– Esimerkiksi avun ja neuvonnan tarvetta on, joten on syytä pitää yllä matalan kynnyksen periaatetta, vaikka resurssit eivät kaikkeen riitäkään. Liiton toiminta on jäseniä varten. Asian ei tarvitse olla kinkkinen työsopimuskysymys tai irtisanomistilanne, vaan liiton toimistoon voi ottaa yhteyttä monenlaisissa asioissa, kannustaa järjestöpäällikkö Ira Peurakoski.

– Kyselyn tuloksia käytetään liiton edunvalvonnan ja muun toiminnan kehittämiseen, jotta voimme palvella jäseniämme entistä paremmin ja osaamme suunnata toimintaamme oikeisiin painopistealueisiin. Kyselyä on tarkoitus hyödyntää myös liiton uuden strategian laadinnassa.

Strateginen valinta oli myös, että kyselytutkimus tilattiin riippumattomalta toimijalta.

– Emme halunneet vain itse arvioida omaa toimintaamme, vaan halusimme ulkopuolisen kokeneen tahon toteuttamaan tutkimuksen. Näin tulokset ovat varmasti luotettavia ja saamme myös vertailukohtaa muista samantyyppisissä organisaatioissa tehdyistä tutkimuksista, Peurakoski perustelee.

– Uskoimme myös, että toiminnan kehittämiseksi tarpeellista kriittistä palautetta saadaan paremmin, kun kyselyn tekee ulkopuolinen taho.

Viestintä hyvää, mutta enemmänkin saisi olla

– Usein viestintä nousee organisaatioissa kehitettävien asioiden joukkoon, mutta Hammaslääkäriliiton jäsenet ovat siihenkin osa-alueeseen varsin tyytyväisiä, toteaa Rahkonen.

Vastaajat pitivät Hammaslääkäriliiton viestintää asiantuntevana, hyödyllisenä ja aikaansa seuraavana (kuvio 4), ja 78 prosenttia katsoi liiton onnistuneen viestinnässään vähintään melko hyvin.

14 prosenttia vastaajista mainitsi kuitenkin olevan aiheita, joista toivoi liiton viestivän enemmän. Nämä aiheet ovat hyvin moninaisia vaihdellen terveyskeskushammaslääkärien työoloista liiton rooliin yksityisten hammaslääkäriasemien edun ajamisessa. Sotesta ja muistakin professioon vaikuttavista muutoksista toivottiin ajankohtaiskatsauksia. Osa vastauksista oli pitkiä, ja niissä pureuduttiin myös työelämän varjopuoliin ja nostettiin esiin ammatilliseen edunvalvontaan liittyviä huolia.

Vastaajille tärkeimmät liiton viestintäkanavat olivat Hammaslääkärilehti ja sähköpostiin tuleva uutiskirje. 86 prosenttia vastanneista kertoi seuraavansa Hammaslääkärilehteä säännöllisesti ja lisäksi 12 prosenttia silloin tällöin. Uutiskirjettä seurasi säännöllisesti 60 prosenttia vastanneista ja silloin tällöin 29 prosenttia. Liiton verkkosivuja seurasi vähintään silloin tällöin 63 prosenttia vastanneista. Sitä vastoin vain harvat seurasivat liiton sosiaalisen median kanavia: Facebook-sivua silloin tällöin seurasi 19 prosenttia ja Twitter-sivua vain yksi prosentti.

Sosiaalisen median käyttö on yleensä vahvasti ikäsidonnaista, mutta Hammaslääkäriliiton sometilien seuraamisessa ei näytä olevan sukupolvieroa. Osin tulosta voi selittää hammaslääkärien työn luonne.

– Työuransa alussa ja lopussa olevat elävät tästä näkökulmasta hämmästyttävän samanlaisessa maailmassa, kaikki ovat hammaslääkäreitä alusta asti, pohtii Rahkonen.

Huomattakoon, että Twitteriä yleensäkin seuraa vain noin 10 % suomalaisista, eivätkä Hammaslääkäriliiton twiitit niinkään ole jäsenkunnalle suunnatut, vaan terveyspoliittisille vaikuttajille.

Vain muutama vastanneista koki, että liiton viestinnästä puuttuu heille jokin tärkeä kanava tai keino. Yhtälailla vain harva koki, että viestintää olisi määrällisesti selvästi liikaa. Tämä antaa perusteen keskittyä ennemmin viestinnän sisältöön ja tahtiin kuin uusiin kanaviin.


Ammatistaan ylpeä yhtenäinen jäsenkunta

Taloustutkimuksen mukaan kyselyn vastausprosentti (30,2 %) on viestintää pursuavan nyky-yhteiskunnan oloissa kohtalaisen hyvä. Kokemuksen mukaan suurimman osan vastaamattomuudesta selittää sattuma – vastaamatta jättäminen on harvoin kannanotto.

– Ei ole mitään syytä olettaa, että vastaajajoukko olennaisesti eroaisi perusjoukosta. Kun kysely osoittaa suurta sitoutuneisuutta, olisi toki voinut olettaa enemmänkin vastauksia. Kiire ja työpaine tietysti vaikuttavat itse kullakin, ja toisaalta myös yleinen tyytyväisyys liiton toimintaan on saattanut vaikuttaa niin, että jäsenet eivät ole kokeneet palautteen antamista tarpeelliseksi tämän laajemmalla volyymillä, arvioi Rahkonen.

Hammaslääkäriliiton jäsenkysely kertoo sitoutuneesta ja ammatistaan ylpeästä jäsenkunnasta. Profession asemasta huolehtiminen nousee tärkeämmäksi kuin henkilökohtaiset edut.

– Tuloksissa kollektiiviset seikat korostuivat. Vastaajat haluavat olla osa yhteisöä ja sitä kautta vaikuttaa asioihin – kyse ei niinkään ole siitä, mitä itse saa, vaan mitä yhdessä voidaan saavuttaa, Rahkonen tulkitsee.

Yhteiskunnan pohjavire on kuitenkin kohti individualismia. Rahkonen varoittaakin liikaa tuudittautumasta nyt saatuihin hyviin tuloksiin.

– Jäsenkunta haluaa pitää yllä korkeaa profiilia yhteiskunnassa, mikä asettaa Hammaslääkäriliitolle jatkossakin kovia vaatimuksia. Ammatin arvostusta on vaalittava ja kiinnitettävä erityistä huomiota nuoriin. Ammattikunnan yhtenäisyys on äärimmäisen arvokasta, enemmän kuin osiensa summa.

Tutkimusraportti on luettavissa liiton verkkosivujen (www.hammaslaakariliitto.fi) jäsenalueella.

Kuvagalleria

Lehti on tärkeä ja luettu

Lähes kaikki (93 %) Taloustutkimuksen tekemään kyselyyn vastanneet ilmoittivat lukevansa Hammaslääkärilehteä. Noin kolmannes (32 %) ilmoitti lukevansa lähes koko lehden ja vajaa kaksi kolmannesta (61 %) selailevansa ja lukevansa osan artikkeleista. Kun lukuun lisätään vielä nopeat selailijat (6 %), saadaan tulokseksi huikeat 99 prosenttia.

– Taloustutkimuksen tietopankkiin on kerätty vertailukelpoista tietoa kymmenistä ammatti- ja järjestölehdistä. Tietopankin mukaan ammattilehtiä lukee keskimäärin 73 prosenttia ja järjestölehtiä 71 prosenttia. Näihin lukuihin suhteutettuna Hammaslääkärilehden 93 prosenttia on todella suuri osuus, kertoo tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Taloustutkimus Oy:stä.

Hammaslääkärilehden lukemisessa ei juuri ole taustaryhmittäisiä eroja, joskin iäkkäämmät jäsenet lukevat sitä vielä hivenen aktiivisemmin kuin nuoremmat.

Lehden suurimpia vahvuuksia on, että sitä pidetään luotettavana ja korkeatasoisena, ja lukijat kokevat lehden itselleen tärkeäksi. Kehittämisen varaa löytyy sisällön monipuolisuudessa ja ulkoasun houkuttelevuudessa, vaikka näihinkin osa-alueisiin lukijat ovat kyselyn mukaan varsin tyytyväisiä. (Kuvio.)


Paperista halutaan pitää kiinni
Valtaosa vastanneista (92 %) lukee Hammaslääkärilehteä mieluiten pääasiassa painettuna. Ikäryhmien välillä ei tässäkään ollut eroa. Sekä painettuna että verkossa lehteä lukee mieluiten 7 prosenttia. Pääasiassa verkossa lehteä ei halua lukea juuri kukaan, joskaan muutama ei ottanut kantaa asiaan. Myös avovastauksissa nousi esiin painetun lehden tärkeys ja ehkä huoli digitalisaatiosta: usea mainitsi haluavansa liitolta tulevaisuudessakin Hammaslääkärilehden painettuna.

Lehden verkkosivujen kautta löytyvää Hammaslääkärilehden sähköistä näköislehtiarkistoa oli käyttänyt runsas kolmannes (35 %) vastanneista.
Kysely tuotti iloisia uutisia myös lehden ilmoittajille: yli puolet vastanneista piti väittämää "Lehdessä olevat ilmoitukset esittelevät minua kiinnostavia tuotteita ja palveluja" vähintään melko hyvin Hammaslääkärilehteen sopivana. Tulos on varsin hyvä tiukkaa asiaa lehdeltään odottavan lukijakunnan
palautteeksi.