Hammaslääkäri

Lauantai 17.11.2018

Kestävä teräskruunu suojaa hyvin maitomolaareita

istock-teraskruunut.jpg

Kuva: iStockphoto

Suomalais-norjalaisen yhteistyötutkimuksen mukaan teräskruunut kestävät parhaiten lasten laajasti vaurioituneiden maitomolaarien korjaavissa hoidoissa. Epäonnistumisaste on myös alhaisempi verrattuna muihin täytemateriaaleihin. Teräskruunut tarjoavat kustannustehokkaan korjaavan hoitovaihtoehdon vaikeasti vaurioituneille maitohampaille.

Vakavaa kariesongelmaa leimaa vahva polarisoituminen. Esimerkiksi Suomessa 8 prosentille 5-vuotiaista kasautuu 76 % hoitamattomasta karieksesta. Korjaavan hoidon suurimmat panostukset kohdistuvat tähän potilasryhmään.

Käytännön työn näyttöön perustuvassa suomalais-norjalaisessa yhteistyötutkimuksessa haluttiin selvittää, mitkä materiaalit ovat kestävimpiä karieksen ja kehityshäiriöiden aiheuttamien laajasti vaurioituneiden maitomolaarien hoidossa. Rekisteritutkimuksessa seurattiin 15 vuoden ajalta alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten maitomolaarien laajojen vaurioiden hoitoa Helsingin kaupungin suun terveydenhuollossa. Aineistossa oli mukana 717 lasta (54 % poikia), joille tehtiin kaikkiaan 1061 laajaa korjaavaa hoitoa – uusintahoidot mukaan lukien. Materiaalit jaoteltiin valmiisiin teräskruunuihin, lasi-ionomeeritäytteisiin ml. muovilla vahvistetut lasi-ionomeerit ja kompomeerit sekä yhdistelmämuovitäytteisiin.

Kaikkiaan 41 % maitomolaareista korjattiin teräskruunuilla, 38 % lasi-ionomeereillä, muovilla vahvistetuilla lasi-ionomeereillä tai kompomeereillä, ja 21 % muovitäytteillä. Materiaalit jakautuivat ikäryhmittäin: nuorimmille (3–8-vuotiaat) laitettiin 97 % teräskruunuista ja 86 % lasi-ionomeeritäytteistä, muovilla vahvistetuista lasi-ionomeereistä tai kompomeereistä ja yli 9-vuotiaille puolestaan 91 % muovitäytteistä. Amalgaamia tai suun ulkopuolella valmistettuja täytteitä ei löytynyt rekisteristä.

Kaikista teräskruunuista 66 % tehtiin yleisanestesiassa paljon lapsia hoitavien perushammaslääkäreiden toimesta, 31 % lasten hammashoidon erikoistuvien tai erikoishammaslääkäreiden toimesta, 3 % hammaslääketieteen perusopinnon opiskelijoiden toimesta ja alle 1 % perushammaslääkäreiden toimesta. Tutkimuksen mukaan teräskruunut kestivät keskimäärin 152 kuukautta ja lasi-ionomeerit, muovilla vahvistetut lasi-ionomeerit tai kompomeerit 116 kuukautta. Teräskruunujen osalta vuosittainen epäonnistumisaste oli 1,4 % ja lasi-ionomeerin, muovilla vahvistetun lasi-ionomeerin tai kompomeerin osalta 3 %. Tutkijoiden mukaan teräskruunujen käyttö vähentää myös tulevia suunterveyden käyntejä alhaisemman epäonnistumisasteen takia, mikä lisää hoidon kustannustehokkuutta ja kohdistaa suunterveyden resursseja oikein.
– Mielestäni tutkimuksen tärkein anti on se, että se vahvistaa aiempaa käsitystä teräskruunujen paremmasta kestävyydestä ja kustannustehokkuudesta muihin käytössä oleviin restauraatiomateriaaleihin nähden, tiivistää tutkimusryhmään kuuluva EHL Jussi Furuholm.

International Journal of Paediatric Dentistry -julkaisun päätoimittaja nosti artikkelin Editor’s choice -palstalle ja halusi korostaa käytännön työn näyttöön perustuvien tutkimusten roolia RCT-tutkimusten rinnalla. Hänen mukaansa on tärkeää löytää vastauksia kysymyksiin, miten tekniikat ja materiaalit toimivat ”oikeassa elämässä”, kun RCT-tutkimuksista on ensin saatu näyttöä hoidon toimivuudelle.

Tämän tutkimuksen mukaan teräskruunuja käytettiin Helsingin suun terveydenhuollossa paljon – etenkin lapsia paljon hoitavat perushammaslääkärit yleisanestesiassa tehtyjen suun kokonaishoitojen yhteydessä sekä lasten hammashoidon erikoistuvien ja erikoishammaslääkäreiden toimesta..
– Teräskruunujen käyttöä voi suositella niissä hoitotilanteissa, joissa se on mahdollista. Olisi hyvä, jos moni kollega hallitsee teräskruunujen käytön maitomolaarien hoidossa, toteaa Furuholm.

Lähde: Tseveenjav B, Furuholm J, Mulic A, Valen H, Maisala T, Turunen S, Varsio S, Auero M, Tjäderhane L. Survival of extensive restorations in primary molars: 15-year practice-based study. Int J Paediatr Dent. 2018; 28(2): 249–256.