Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden hampaiden ja proteesien puhtaus parani merkittävästi yksilöllisen omahoito-ohjeistuksen avulla.
Kotihoidon palveluiden piirissä olevien määrä kasvaa jatkuvasti, ja olisikin tärkeää, että suun hoidossa avustaminen ja tarvittaessa siitä huolehtiminen olisi osa kotihoidon päivittäisiä hoitotoimenpiteitä.
Hyvä suun kunto pitäisi olla jokaisen ikäihmisen oikeus. Huono suuhygienia, heikko ravitsemus ja kuiva suu lisäävät suu- ja yleissairauksien riskiä. Päivittäinen suunterveydestä huolehtiminen paitsi keventää sairaustaakkaa myös parantaa elämänlaatua ja ravitsemusta.
Nyt julkaistu tutkimus on osa NutOrMed-tutkimusta, jossa arvioitiin kuusi kuukautta kestävän ravitsemuksen ja suunterveyden intervention vaikutuksia 75 vuotta täyttäneiden kotihoidossa olevien ravitsemustilaan, suunterveyteen ja toimintakykyyn. Suunterveyden interventioryhmässä oli mukana 151 ja vertailuryhmässä 118 ikäihmistä. Kummassakin ryhmässä keski-ikä oli 84 ja 85 vuoden välillä.
Kaikille tutkimukseen osallistuneille tehtiin suun kliininen tutkimus, ja haastattelulla selvitettiin suun omahoitoa sekä suunterveyteen liittyvää elämänlaatua. Jos kotihoidon asiakas ei kyennyt vastaaman kysymyksiin esim. alentuneen kognition vuoksi, haastattelukysymyksiin vastasi hoitohenkilökunta tai omaiset.
Interventioryhmän jäseniä opastettiin harjaamaan hampaat fluorihammastahnalla kaksi kertaa vuorokaudessa, ja lisäksi he saivat yksilöllistä suun hoidon opastusta, jossa käytiin läpi hammasvälien puhdistus sopivalla välineellä, hammasproteesien puhdistus ja limakalvojen puhdistus.
Kuuden kuukauden jälkeen interventio- ja vertailuryhmien potilaat tutkittiin ja haastateltiin uudestaan. Interventioryhmässä plakkihampaiden määrä oli vähentynyt ja proteesien puhtaus oli parantunut.
Kotihoidon asiakkaiden yksilölliset omahoito-ohjeet näkyvät suissa merkitsevästi. Tutkimus osoitti, että hyvä fyysinen ja tiedollinen toimintakyky edisti myös suuhygienian paranemista. Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että positiivisesta muutoksesta huolimatta interventioryhmän jäsenillä oli plakkia lähes puolessa hampaista myös tutkimuksen lopussa. Vertailuryhmän asiakkailla suun hoitotottumukset heikkenivät selkeästi seurannan aikana.
Yksilöllisen ehkäisevän omahoito-ohjeistuksen laatiminen kotihoidon asiakkaille on suunterveyden ammattilaisten – etenkin suuhygienistien – vastuulla. Omahoito-ohjeiden noudattamista pitäisi kuitenkin myös tukea. Monen ikäihmisen kyky huolehtia suuhygieniasta heikkenee fyysisen kunnon rapistuessa ja kognitiotason alentuessa. Tuolloin suun hoidossa avustaminen ja yksilöllisen ohjeistuksen noudattaminen tulisi olla tärkeä osa kotihoidon päivittäisiä hoitotoimenpiteitä.
Tutkijat muistuttavat, että suun omahoidon tukeminen kotihoidon käynnillä ei vaadi kalliita teknisiä laitteita. Kotihoidon henkilökunnalle sekä omaisille tulisi myös tarjota valmiudet suun hoidossa auttamiseen ja kouluttaa heitä säännöllisesti.
Lähde: Nihtilä A, Tuuliainen E, Komulainen K, Autonen-Honkonen K, Nykänen I, Hartikainen S, Ahonen R, Tiihonen M, Suominen AL. Preventive oral health intervention among old home care clients. Age Ageing. 2017: 1–6. Julkaistu verkossa 14.2.2017.
Kuva Ismo Henttonen