Syyttäjä vaati äidille Kemi-Tornion käräjäoikeudessa rangaistusta joko pahoinpitelystä tai vammantuottamuksesta, koska tämä ei ollut huolehtinut lapsensa suun ja hampaiden terveydestä. Laiminlyöntien seurauksena alle kolmevuotiaan lapsen hampaat olivat reikiintyneet epätavallisen nopeasti ja hänelle oli aiheutunut myös kipua ja särkyä.
Asiassa todistajana kuullun hammaslääkärin antamasta lääkärinlausunnosta ilmenee, että lapselta oli anestesiassa poistettu seitsemän hammasta ja paikattu kuusi hammasta. Kaikki yläetuhampaat olivat karioituneet ikenen tasolle.
Lausunnon mukaan lapsen hampaiden tila oli seurausta suuresta huolimattomuudesta potilaan hammashygieniassa ja oli todennäköisesti johtunut myös hiilihydraattipitoisesta ruokavaliosta, jotka yhdessä olivat johtaneet hampaiden huomattavan epätavalliseen reikiintymiseen.
Äiti kiisti syytteen ja katsoi huolehtineensa lapsen suun ja hampaiden terveydestä riittävän hyvin, vaikka väsymyksensä vuoksi ei aina ollutkaan muistanut harjata lapsen hampaita.
Käräjäoikeus katsoi äidin huolimattomuudellaan aiheuttaneen lapselleen ruumiinvamman tai sairauden, joka ei ole ollut vähäinen. Äiti oli laiminlyönyt lapsen hampaiden ja suun asianmukaisen hoidon kotona ja lisäksi tuonut tämän hammashuollon hoitokäynneille alun perin sovittuja aikoja myöhemmin, mutta ei ollut kuitenkaan kokonaan laiminlyönyt lapsen hampaiden hoitoa.
Käräjäoikeus katsoi, ettei äiti laiminlyönnistä huolimatta tahallaan ja tarkoituksella vahingoittanut lapsen terveyttä. Näin ollen käräjäoikeus hylkäsi syytteen pahoinpitelystä, mutta katsoi äidin syyllistyneen vammantuottamukseen lapselleen.
Osapuolet valittivat käräjäoikeuden päätöksestä, ja asia eteni Rovaniemen hovioikeuteen, joka antoi tuomionsa 17.9.2018. Hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion muuten ennallaan, mutta korotti käräjäoikeuden määräämän 2 500 euron korvauksen 4 000 euroon.
Äiti oli samaan aikaan syytteessä ja sai tuomion myös toiseen lapseen kohdistuneesta pahoinpitelystä. Yhteensä äiti tuomittiin pahoinpitelystä ja vammantuottamuksesta 30 päivän ehdolliseen vankeuteen sekä korvauksiin.
Tunnista ja puutu
Kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan sosiaaliviranomaisille tietoonsa tulleesta ilmeisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta.
Tämä koskee sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa työskenteleviä.
Kaltoinkohdeltu lapsi on harvoin perheen ainoa avun tarvitsija. Lapsen edun tulee kuitenkin olla selkeästi etusijalla aikuisten etuun nähden, koska lapsi ei osaa itse puolustaa oikeuksiaan.
Lastensuojelulaki (25 §), Lääkärin etiikka: https://www.laakariliitto.fi/laakarinetiikka/lapset-ja-nuoret/lapsen-kaltoinkohtelu/