Hammaslääkäri

Tiistai 21.05.2019

Lävistys vaatii asennetta myös hammaslääkäriltä

Kehonmuokkaus lävistyksistä tatuointeihin on kasvattanut suosiotaan viimeisten vuosikymmenien aikana, etenkin nuorten aikuisten keskuudessa. Tämä näkyy myös hammaslääkärien vastaanotoilla.

HLT, EHL Jaana Willberg muistuttaa, että hammaslääkärin tulisi asennoitua ymmärtävästi ja tuomitsematta lävistyskoruihin, sillä korut ovat kantajalleen tärkeitä. Näin potilaat tulevat takaisin vastaanotolle mahdollisten ongelmien kanssa.

Tavallisimmat suun alueen lävistyspaikat ovat kieli ja huulet, mutta lävistyksiä voidaan tehdä myös poskiin ja jopa uvulaan. Tavallisimpia korumateriaaleja suun alueen lävistyksissä ovat titaani, kirurginteräs ja muovi. Terveysriskien takia lävistyksiä tulisi tehdä pääasiassa vain täysi-ikäisille ja alaikäisille vain huoltajien suostumuksella.

Willberg muistuttaa, että lävistyshaava on haavana erityinen, sillä kudoksen täytyy parantua vierasmateriaalin ympärille. Paranemisen edellytyksenä on puhtaus. Suurin osa lävistyksiä tekevistä ammattilaisista noudattaa hyviä toimintatapoja.
– Lävistystoiminta on ammattimaistunut. Lävistäjät tietävät nykyään enemmän riskeistä, osaavat huomioida aseptiikan ja jakaa tietoa lävistysalueen hoidosta.

Vaikka suurin osa lävistyksistä hoituu täysin ongelmitta, niihin liittyy myös terveysriskejä ja -haittoja.  Lävistystilanteessa tarttuvat vakavat virus- ja bakteeri-infektiot tai hermovauriot ovat onneksi harvinaisia, mutta mahdollisia komplikaatioita. Tavallisimpia lävistyksen jälkeisiä terveyshaittoja ovat paikallinen tulehdus, turvotus ja verenvuoto.
Suun alueen lävistykset voivat lisäksi aiheuttaa mm. ienvetäytymiä, hampaiden lohkeamista, arpikudosmuodostusta sekä syljen erityksen lisääntymistä. Lävistykset voivat haitata myös röntgenkuvausta.
Tuoreen kokooma-artikkelin (Hennequin-Hoenderdos ym., Int J Dent Hygiene. 2016) mukaan 50 %:ssa huulilävistyksistä ja 44 %:ssa kielilävistyksistä esiintyi ienvetäytymiä. Kielilävistykset puolestaan vaurioittavat herkemmin hampaita (37 %:lla hammasvaurioita) kuin huulilävistykset (26 %:lla).

Tärkeintä on muistuttaa potilasta lävistyskohdan huolellisesta puhdistamisesta ja lävistysalueen käsittelystä puhtain käsin. Kun haava on parantunut, bakteeripeite pitää harjata pois korun pinnasta säännöllisesti. Lisäksi koru tulee vaihtaa tasaisin välein (2–6 kk). Korun tulisi olla myös sopivan pituinen vaurioiden minimoimiseksi.
– Kudosvaurioiden, kuten ienvetäytymien, kohdalla neuvoisin potilasta toki poistamaan korun.

Willberg neuvoo kollegoita tarkistamaan lävistyksen ja ympäröivät kudokset rutiininomaisesti tarkastusten yhteydessä:
– Tarkista, että pehmytkudos korun ympärillä on terve ja varmista, että koru on kunnolla kiinni, ettei se joudu vahingossa hengitysteihin. Potilaille tulee myös kertoa lävistyksen oikeasta hoidosta.
– Suun alueen lävistys pysyy parhaiten terveenä hyvin hoidetussa suussa.

Lähde: HLT, EHL Jaana Willbergin luento Lävärit lärvissä. TKHLY:n kesäluentopäivät 10.6.2016.